Lippoaminen halutaan Unescon kulttuuriperintölistalle − aiemmin listalle ovat pääseet muun muassa saunakulttuuri ja kaustislainen viulunsoittoperinne

Lippoaminen on vuosisatoja vanha kalastusmuoto, jota käytetään Tornionjokilaaksossa pääosin siian mutta myös lohen pyytämiseen.

Lippoamisessa käytetään kalastusvälineenä lippoa, joka on pitkän varren päässä oleva pussimainen verkko.

Lippoaminen tapahtuu veden korkeudesta riippuen rantakivien päältä tai tarkoitusta varten rakennetuilta krenkuilta eli silloilta. Krenkut mahdollistavat kalastamisen keskemmällä jokea.

Myös veneestä voi lipota.

Lippous tapahtuu koskissa ja voimakkaissa virtapaikoissa. Lippoa kuljetetaan myötävirtaan pohjan muotojen ja kalakuoppien mukaisesti, siksi lippoajan on tunnettava joen pohja erittäin hyvin.

Siian kulku muuttuu vedenkorkeuden vaihtelun myötä. Myös kivien asennot ja virran liikkeet vaikuttavat.

Tornion kaupunki kertoo tiedotteessa, että Tornionlaakson ainutlaatuinen koskikalastusperinne lippous on matkalla Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Ruotsin Institutet för språk och kulturminnen ISOF on nimennyt koskikalastusperinteen Ruotsin ehdokkaaksi luetteloon. Ruotsin kulttuuriministeriön on määrä jättää kansainvälinen hakemus Unescolle maaliskuussa 2025.

Myös Suomi haluaa olla mukana hakemuksessa.

Aiemmin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon on Suomesta päässyt saunakulttuuri, kaustislainen viulunsoittoperinne sekä yhteispohjoismainen limisaumaveneperinne.