Jahtikausi käynnistyi lintuinfluenssan varjossa – noutajia tarvitaan tärkeään työhönsä

Ruokaviraston elokuun alussa antamien ohjeiden mukaisesti Seinäjoen Nurmossa kausi aloitettiin normaaliin tapaan.

”Alueilla, joilla ei ole löydetty influenssaan menehtyneitä lintuja, metsästykselle ei ole asetettu rajoituksia”, selvittää Lakeuden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jani Rinta-Nikkola.

”Olen tyytyväinen, että saimme viranomaisilta selkeät ohjeistukset ennen jahtikauden alkua. Metsästäjät seuraavat tilannetta, ja sen mukaan toimitaan”, Rinta-Nikkola jatkaa.

Tilanne vaatii metsästyksen harrastajilta kuitenkin erityistä huomiota.

”Maastossa mahdollisesti havaituista lintuinfluenssaepäilyksistä ilmoitetaan viranomaisten lisäksi muille alueen metsästäjille, jotta ajantasainen tieto saavuttaa nopeasti kaikki”, Rinta-Nikkola kertoo.

Lakeudella lähdettiin epidemian alkuvaiheessa oma-aloitteisesti toimimaan lintuinfluenssan leviämisen pysäyttämiseksi. Riistanhoitoyhdistys suositteli metsästysseuroille ruokintojen lopettamista. Myöhemmin viranomaiset antoivat vastaavan suosituksen epidemia-alueille.

”Metsästäjät halusivat toimia tautiuhan edessä vastuullisesti”, Rinta-Nikkola kiittää.

Totta kai lintuinfluenssatilanne huolestuttaa. Annettujen ohjeiden valossa riski koiran tartunnalle on kuitenkin niin pieni, että olen päästänyt Aatu-koirani työhön, sanoo Minna Mäki-Valkama. Kuva: Taina Renkola

Riistan suhteen toimitaan Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti.

”Saaliin käsittelyssä on nyt erityisesti huolehdittava hygieniasta. Samoin on huolehdittava noutavien koirien terveysturvallisuudesta. Alueelle, jolta sairastuneita lintuja epäillään löytyneen, ei koiria kannata päästää.”

Koiranohjaajan omassa harkinnassa on se, lähteekö jahtiin tartuntauhan alla. Puntarissa on tartuntariski ja toisaalta se, että noutaja on jahdin onnistumisen kannalta korvaamaton.

”Totta kai lintuinfluenssatilanne huolestuttaa. Annettujen ohjeiden valossa riski koiran tartunnalle on kuitenkin niin pieni, että olen päästänyt koirani työhön. Koirasta näkyvä tekemisen palo kertoo, että sille jahti on vuoden parasta aikaa”, sanoo Minna Mäki-Valkama.

Hän on kulkenut sileäkarvaistennoutajiensa kanssa kyyhkys- ja sorsametsällä useita vuosia koirattomien metsästäjien apuna.

”Lakeuden Noutajakoirayhdistys ja metsästysseura Kurjennevan Eränkävijät tekevät paikallisesti yhteistyötä, joka palvelee kaikkia osapuolia. Noutajat pääsevät tekemään rodunomaista työtä, johon ne on luotu. Ohjaaja saa arvokasta oppia koirastaan aidossa metsästystilanteessa ja saa nähdä, miten oma koira nauttii sille kaikkein luontaisimmasta tekemisestä”, Mäki-Valkama kuvaa.

Lakeudella metsästysseura ja noutajakoirayhdistys tekevät yhteistyötä, josta hyötyvät kaikki osapuolet. Noutajat ohjaajineen lähtevät mielellään koirattomien metsästäjien avuksi jahtiin.  Kuva: Taina Renkola

Metsästystä monipuolisesti harrastava Timo Lipponen on ollut erittäin tyytyväinen yhteistyöhön noutajaharrastajien kanssa. Hän kannustaa hyödyntämään paikallisten noutajaharrastajien tarjoamaa apua ennakkoluulottomasti.

”On eettisesti oikein, että riista etsitään aina talteen, etenkin haavakon sattuessa. Metsästäjä saa vapautta jahtiin, kun ampumasektoria ei tarvitse miettiä sen mukana, mistä ihmisaistein ja omin keinoin riista on löydettävissä. Kun apuna on ammutun riistan talteenoton mestari, noutaja, saalis on varmemmin päivän päätteeksi repussa”, Lipponen pohtii.

Saimme viranomaisilta selkeät ohjeistukset ennen jahtikauden alkua. Metsästäjät seuraavat tilannetta, ja sen mukaan toimitaan, sanoo Lakeuden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jani Rinta-Nikkola. Kuva: Taina Renkola