Vieheet viehättävät, mutta kuka kiinnostuisi hoitokalastuksesta? Sisävesillä ”selvä markkinarako”
Kalastajakunnan ikääntyminen näkyy ammattikalastajien määrän vähenemisen ohella sisävesien hoitokalastustoiminnassa. Asiantuntijan mukaan hoitokalastuksessa olisi selvä markkinarako olemassa.Tilaajalle
Tehokalastuksella poistettiin särkikaloja vuonna 2014 Hirsijärvellä. Kuva: Kari SalonenPäätoimisista ammattikalastajista 70 prosenttia lähestyy eläkeikää ja keski-ikä on liki 60 vuotta. Kalastuksen harrastajien kiinnostus pyydyskalastukseen vähenee vuosi vuodelta ja samaan aikaan viehekalastajien harrastajamäärät ovat kasvussa.
”Hoitokalastajia on aivan liian vähän. Nuoria ei hoitokalastus kiinnosta ja kunnollisia liikuteltavissa olevia hoitokalastuskalustoja on Suomessa vain kourallinen”, arvioi Suomen sisävesiammattikalastajien liiton toiminnanjohtaja ja kalastaja Juha Piilola nykyistä tilannetta.
Helmi-hanke on lisännyt kiinnostusta, mutta toimijoista on pulaa. Piilolan mukaan hoitokalastuksessa olisi selvä markkinarako olemassa. Särkikalojen kysyntä on kasvanut ja kalastuksessa käytettävien pyydystysten hankintaan on saatavissa tukea.
”Kiinnostus särkikaloihin on vakiintunut ja ongelmana on, että pyydystettävän kalan on oltava riittävän isoa ja kalan tarjonnan kestoaika on lyhyt. Käytännössä koko vuoden varasto on pyydettävä kahden kuukauden viileän veden jakson aikana.”
Toisena ongelmana Piilola näkee sen, että hoitokalastuksessa pyritään poistamaan mahdollisimman paljon kalan biomassaa. Toisin kuin elintarvikekalastuksessa, jossa pienempi kalakanta jätetään kasvamaan.
”Hidaskasvuisen särjen koneperattavaan elintarvikekokoon kasvaminen kestää noin kuusi vuotta.”
”Hidaskasvuisen särjen koneperattavaan elintarvikekokoon kasvaminen kestää noin kuusi vuotta.”
Piilolan mukaan seisovilla pyydyksillä kotitarvekalastusta harrastavien kalastajien vähenemien ei ole juurikaan vaikuttanut itse kalatalouteen. Sisävesialueella muut kuin kaupalliset kalastajat eivät saa harjoittaa kalastamansa saaliin ensimyyntiä lukuun ottamatta suoraan lopulliselle kuluttajalle satunnaisesti myytävää vähäistä kala- tai rapuerää.
”Sisävesillä ammattimaisesti kalaa pyytävien kalastajien määrä on aika kohtuullinen verrattuna rannikkokalastuksen tilanteeseen. Sisävesillä on nuoriakin hakeutunut alalle.”
Sisävesillä kaupallinen kalastaja on velvollinen pitämään kalastuksestaan päiväkirjaa sekä ilmoittamaan saalismääränsä vähintään kerran vuodessa Luonnonvarakeskukselle. Vuonna 2021 kaupallisten sisävesikalastajien yhteissaalis oli 5,1 miljoonaa kiloa. Kalansaaliista kolme viidesosaa oli muikkua tai kuhaa.
Vuoden 2021 lopussa sisävesille oli rekisteröitynyt Luken tilastojen mukaan noin 1 750 kaupallista kalastajaa. Heistä 1-ryhmän kalastajia oli noin 340.
Kaupallisten kalastajien rekisteri
1. ryhmä: liikevaihdon keskiarvo ylittää kolmen viimeksi kuluneen tilikauden aikana 10 000 euroa, tai ely-keskuksen hyväksymällä toimintasuunnitelmalla aloittava kalastaja
2. ryhmä: muut kaupallista kalastusta harjoittavat.
Nuorten tulemista ammattikalastukseen vähentää kalliit kaluston hankintakustannukset, vesialueiden lupien saaminen, työn vaativuus ja sesonkiluontoisuus. Yksi epäkohta on edelleen se, ettei veneen hankintaan saa tukea.
”Satatuhatta euroa palaa helposti, jos aikoo lähetä hankkimaan kalastuksesta elantonsa”, Piilola laskee.
Ammattikalastajaliitto on esittänyt ministeriölle ammattikalastajille maataloudessa käytössä olevaa valtion lainatukijärjestelmää, jossa tukea maksettaisiin investointeihin kaikille ammattikalastusta jatkaville eikä ainoastaan vain nuorille.
”Nyt näyttää siltä, että Euroopan unionin komissio vastustaa ehdotusta.”
”Satatuhatta euroa palaa helposti, jos aikoo lähetä hankkimaan kalastuksesta elantonsa.”
Korkojen nousun ja tiukentuneiden lainaehtojen seurauksena ammattikalastajaksi pääseminen on entistä vaikeampaa.
”Kyseessä on aika vaikea yhtälö, jos rahaa ei ole markkinoilta saatavissa.”
Suomessa ammattikalastaja tarvitsee luvan vesialueen omistajalta ja maksaa vesialueen omistajalle sovitun korvauksen. Sisävesien yleisvesialueilla kaupalliseen kalastukseen tarvitsee aina erillisen luvan. Luvat kalastamiseen myöntää Metsähallitus. Ammattikalastajien tulee rekisteröityä kaupalliseen kalastajien rekisteriin, jota ylläpitää Varsinais-Suomen ely-keskus.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
