Biohiilestä tuli muotituote – tuotantoa merkittävästi lisää, useita laitoksia valmistuu tänä ja ensi vuonna

Biohiilivalmistaja Puhi Oy on asentanut mustat verhot rumpureaktorinsa suojaksi tehtaan avajaisvieraiden harmiksi. Yhtiö piilottelee biohiilivalmistukseen liittyvää laitekehitystään.

Puhi on Suomen uusimpia biohiilituottajia. Sen ensimmäinen laitos käynnistää tuotantoaan Hämeenlinnassa Karanojan kiertotalousalueella samassa hallissa, jossa toimi aiemmin St1:n bioetanolilaitos.

Suomessa eletään parhaillaan biohiilituotannon noususuhdannetta. Biohiilestä toivotaan apua ilmastonmuutoksen torjuntaan. Biohiilessä hiili varastoidaan pysyvään muotoon.

Jarkko Nummelan rasiassa on viljan kuoresta tehtyä biohiiltä. Kuva: Jarno Mela

Biohiiltä halutaan muun muassa maanparannukseen, koska sen on todettu lisäävän maaperän tuottavuutta sekä sitovan ja puhdistavan tehokkaasti valumavesiä.

Teitä, raiteita ja siltoja rakentava sekä ylläpitävä GRK Oy käynnisti ensimmäisen biohiililaitoksen Utajärvelle tänä vuonna yhteistyössä Carbon Balance Finland Oy:n kanssa. Seuraavasta laitoksesta on tehty jo investointipäätös.

Biohiililaitoksia kehittävä Carbo Culture julkaisi hiljattain keränneensä 16 miljoonan euron rahoituksen. Sillä on pilottilaitos Keravalla ja nyt se valmistelee kaupallisen mittakaavan biolaitoksia.

Pääomarahastoyhtiö Taalerille nousee parhaillaan torrefioitua biomassaa valmistava tehdas Joensuuhun. Tuotannon on määrä alkaa ensi vuonna.

Puhin hallituksen puheenjohtaja Tomi Pulkkinen kertoo, että yhtiön ensimmäisen laitoksen piti alun perin nousta Pohjois-Karjalan Liperiin Pulkkisen veljensä kanssa omistaman Liperin höyläämön yhteyteen.

Puhi Oy:n hallituksen puheenjohtajan Tomi Pulkkisella on vauhti päällä. Hämeenlinnan jälkeen yhtiö miettii jo seuraavien laitosten rakentamista.  Kuva: Jarno Mela

”Suunnitelmia piti kuitenkin muuttaa. Rakentamisen notkahduksen vuoksi höyläämöstä ei olisi saatu tarpeeksi sivuvirtoja biohiilen raaka-aineeksi”, Pulkkinen sanoo.

Siksi yhtiö tuli etelämmäksi. Se tekee biohiiltä pyrolyysiteknologialla muun muassa purkupuusta. Se on kokeillut myös maatalouden sivuvirtoja, kuten viljan jyvistä jääviä kuoria.

Täydessä vauhdissaan Hämeenlinnan laitos käyttäisi 8 000 tonnia raaka-aineita ja tuottaisi noin 2 500 tonnia biohiiltä. Yhtiöllä on aiesopimukset, joiden mukaan sen asiakkaat ovat sitoutuneet ostamaan tuotantoa kahden vuoden ajalta.

Puhi on perustettu vuonna 2021. Se tiedotti lokakuussa keränneensä 0,9 miljoonan euron rahoituksen liiketoimintaansa eli käytännössä Hämeenlinnan laitosta varten. Viime vuonna yhtiön liikevaihto oli alle 18 000 euroa ja tulos vajaan 7 000 euroa voitollinen.

Pulkkinen kertoo, että vireillä on seuraavia laitoksia. Puheessa vilahtelevat Tampere, Lahti ja Vantaa. Ruotsiin on perusteilla tytäryhtiö, koska siellä kysyntä on vielä kovempaa kuin Suomessa.

Millä liiketoimintaansa aloitteleva startup-yritys laajentaa, jos tähän asti kerätty pääoma on mennyt pitkälti ensimmäiseen laitokseen?

”Etsimme koko ajan uusia rahoittajia ja sijoittajia. Kiinnostusta on”, Pulkkinen sanoo.

Pyrolyysiprosessissa syntyvän kaasun voi polttaa tai nesteyttää. Puhin pulloissa on prosessin tisleitä. Yhtiötä kiinnostavat esimerkiksi puun käsittelystä syntyvän tisleen jatkojalostus vaikkapa puun suojaukseen.  Kuva: Jarno Mela

GRK:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Riina Rantsi sanoo, että alkuvaiheessa yhtiö käyttää suurimman osan tuottamastaan biohiilestä omilla työmaillaan.

”Asiakkaamme ovat olleet aktiivisia. Biohiilelle on ollut paljon kysyntää. Tänä vuonna tuottamamme biohiili on mennyt omiin kohteisiin. Jatkossa tavoitteena on myydä sitä muillekin”, Rantsi sanoo.

Utajärven tehdas käyttää muun muassa sen naapurissa olevan sahan sivuvirtoja. Rantsin mukaan lopputuotteen kysyntä on tällä hetkellä aika kovaa. Menekin ei pitäisi olla ongelma, vaikka lisää valmistajia tulee Suomeen ja Eurooppaan.

”Raaka-aine on eri asia. Sijainnilla on keskeinen merkitys. Raaka-aine on hyvä tulla hyvin läheltä."

Taalerin biomassaa tuottava Joensuu Biocoal -tehtaan raaka-aine pohjautuu Etelä- ja Pohjois-Karjalan metsänhoitorästeihin. Raaka-aineen hankkii Taalerin ja Savon Voiman yhteinen hankintayhtiö.

”Tällä alueella on vuosikausia kertynyt metsien hoitovelkaa. Sahat ovat ostaneet tukit, mutta pienemmän läpimitan puille ei ole ollut muita asiakkaita kuin voimalaitokset”, sanoo Taaleri Bioteollisuuden johtaja Tero Saarno.

Joensuun laitoksesta tulee teollisen mittakaavan yksikkö. Sen kapasiteetti on noin 60 000 tonnia valmista torrefioitua biomassaa vuodessa. Siitä noin 75 prosenttia on tarkoitus myydä vientiin.

Joensuun laitoksen asiakkaina ovat sementti- ja terästehtaat, joilla on tarve korvata kivihiiltä vihreämmällä tuotteella.

”Markkinaa ei ole ollut olemassa aiemmin, koska kivihiili oli halpaa ja päästöoikeus ei maksanut mitään. Nyt pystymme kilpailemaan hinnalla.”