Verkkokyselyn vastaajista puolet kokee puukaupan epäreiluksi myyjälle: ”Vaikuttaa voi ainoastaan siihen, tapahtuuko kauppa vai ei”
Onko metsänomistajalla puun myyjänä sananvaltaa puukaupan sopimusehtoihin, sitä kysyttiin MT Metsän verkkokyselyssä. Kielteinen kanta on enemmistönä, joskin vain hienoisesti.Tilaajalle
Jos leimikko on hyvien kulkuyhteyksien varressa, sopimusehtoihin on helpompi vaikuttaa, muistuttaa eräs kyselyn vastaajista. Kuva: Juha KaihlanenMT Metsän huhtikuun verkkokyselyssä tiedusteltiin, kokevatko vastaajat, että myyjä pystyy vaikuttamaan puukaupan ehtoihin. Näkemykset jakautuivat tasan. Aihe kirvoitti lukuisia kommentteja.
Vastanneista 44 prosenttia kertoi tehneensä puukauppaa, jossa myyjän toiveet huomioitiin sopimusehdoissa.
”Koen puun myyjän voivan vaikuttavaa sopimusehtoihin, jos puukauppa on tarpeeksi suuri (>1000m3) ostajan näkökulmasta. Jos leimikko on hyvien kulkuyhteyksien varressa, sopimusehtoihin on helpompi vaikuttaa. Riippuu siis täysin puukaupan yksityiskohdista, mutta mitta- ja laatuvaatimuksiin tai hakkuuaikatauluihin on melko vaikea vaikuttaa millään tavoin”, kertoo eräs vastaaja kokemuksistaan.
”Pieni vaikuttaminen on mahdollista. Voi muuttaa maksupäiviä, hintaa hiukan ja joitain lisiä, kuten tien kunnossapitoa voi saada.”
”Harvennustiheyteen ainakin ja jättöpuumäärìin ja niiden sijaintiin aukoilla.”
”Ostajilla on vakiolomakkeet ja sopimusehdot. Lisätietoja-kohtaan voi jotain yksityiskohtia saada laitettua. Ennakkomaksun määrä ja korjuuaikataulu ovat neuvoteltavissa.”
”Kilpailuta kaikki myynnit paikallisen MHY:n kautta”, kehottaa muuan vastaaja.
Eräs perusteluja kirjoittaneista pohti vaikuttamisen keinoja pitkässä juoksussa:
”Hoitaa metsät hyvin. Pitää tiet kunnossa, mahdollisuuksien mukaan kelirikkokelpoisina. Tekee ennakkoraivaukset. Pitää rajalinjat auki. Pitää suunnitelman ajantasalla. Vaikutus on puukaupassa euroja motille.”
Niukka enemmistö, 46 prosenttia, vastaajista kokee puun myyjän olevan yhtiöiden edessä voimaton:
”Puun myyjä voi vaikuttaa ainoastaan siihen, tapahtuuko kauppa vai ei. Muuten sopimusehdot ovat vakiomuotoisia ja isojen toimijoiden sanelemia”, lataa vastaaja.
Seuraavat jatkavat samalla linjalla:
”Metsäyhtiöt kartelleineen pitävät puun hinnat alhaisina. Ei tavallinen ihminen, puunmyyjä, voi tehdä asialle mitään, ainoastaan olla myymättä. Minä ainakin myyn puuni jatkossa polttopuuksi. Ei tule sellua eikä muutakaan puutavaraa.”
”Kartelli ja markkinoiden jako toimii yhä lähes yhtä hyvin kuin vähittäiskaupan S- ja K-kaupoilla. Puupuolella vähän haittaa kartellia useampi pienempi toimija.”
”Kun alueella ostajia on käytännössä ainoastaan kolme, joista yksi sanoo, ettei ole kiinnostunut kuin päätehakkuista ja toinen sanoo ostavansa vain tukkeja niin kenelle myyt kertaalleen harvennettua parikymmentä vuotta kasvanutta ylitiheää harvennustarpeessa olevaa kuusikkoa?” kysyy puolestaan eräs vastaaja.
Puukauppa vaatii perehtymistä, muistutettiin eräässä vastauksessa:
”Puunmyynti on tehty niin monimutkaiseksi, ettei kaupunkilaismetsänomistaja osaa edes vaatia oikeuksiaan puukaupassa. Sopimustekstit ovat niin vaikeita ymmärtää, saati sitten, että osaisi vaatia etujaan. Mittaustodistuksenkin saanti oli kiven takana. Niin kauan, kun iso metsänostaja ei joudu vastuuseen puukauppatietojen salaamisesta, muutosta sopimusehtoihin ja avoimuuden lisäämiseen tule.”
”Se on paha juttu, kun joka yhtiöllä on erilainen sertifikaatti. Toisilla kymmenen puuta hehtaarille, parhailla kolmekymmentä. Ja kaikki kaatuvat tai katkeavat myrskyssä.”
”Katkonta varsinkin tukin osalta ei myyjän haluamalla tavalla toteudu. Tukin prosenttiosuus jää alhaiseksi. Kasvatushakkuissa myös kaadetaan just ne isommat puut, jotka kohta olisivat lihoneet tukkimittoihin”, kirjoittaa yksi vastaajista.
”Hinnat, hinnoittelumenetelmä ja ehdot tulevat pienmyyjälle annettuina. Hintoja voi yrittää muuttaa, mutta muita ei käytännössä. Suurmyyjillä lienee erilaista.”
”Jos kauppa tehdään MHY:n kautta, niin ei pysty. Mikäli suoraan yhtiöiden kautta, niin pystyy”, arvioi eräs.
Luontoarvojakin vastauksissa muistetaan.
”Metsänomistaja voisi halutessaan pitää huolta minkälaiseen kuntoon alue jää. Esimerkiksi vanhat kävelypolut voisi jättää kävelykuntoisiksi. Naapurit kiittäisivät, eivätkä asenteellisesti vastustaisi kaikkia metsähakkuita”, pohditaan vastauksessa.
”Myyjä voi halutessaan vaikuttaa muun muassa korjuun ympäristö- ja luontovaikutuksiin. Tämä kuitenkin edellyttää että myyjä on tietoinen esimerkiksi luonnonhoidosta, suojavyöhykkeistä ja lahopuun säästämisestä. Ostomiehen tai metsäneuvojan tulisi tuoda myös näitä mahdollisuuksia aktiivisesti esiin puukauppatilanteessa. Näin harvoin nykyään tapahtuu, mutta se on osa hyvää asiakaspalvelua”, kuuluu eräs perustelu.
MT Metsän verkkokysely toteutettiin 18.-26.4.2024 MT:n verkkosivuilla. Vastaajia oli 633.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
