UPM haluaa lisätä järeysrunkohinnoittelua – puun myyjälle ei ole luvassa parempaa hintaa, vaikka yhtiö pystyy optimoimaan rungon kannattavaa käyttöä

Kotimainen puukauppa elää merkittävää murrosta.

Metsä Group tiedotti keskiviikkona, että se ottaa järeysrunkohinnan käyttöön harvennushakkuiden lisäksi myös uudistushakkuilla. Muutos tuli voimaan seuraavana päivänä.

Yhtiö ei enää käytä perinteistä kiinteää runkohinnoittelua uudistushakkuiden puukaupassa.

UPM:llä on käytössä sekä runkohinnoittelu että rungon järeyshinnoittelu, se haluaa lisätä näiden osuutta puukaupassa.

Yhtiön yksityispuukaupasta vastaava johtaja Janne Kiiliäinen sanoo, että toistaiseksi järeysrunkohinnoittelun osuus ei ole merkittävä.

Metsä Group totesi torstain tiedotteessaan, että joka lähes kolmannes harvennuksista ostettiin järeysrunkohinnalla viime vuonna.

Järeysrunkohinta tarkoittaa, että puut ostetaan kokonaisina runkoina ja metsänomistajalle maksettava hinta perustuu kaadettujen puiden keskijäreyteen eli keskitilavuuteen. Se, miten puut katkotaan eri jatkojalostuskohteisiin ei vaikuta metsänomistajalle puusta maksettavaan hintaan.

UPM Metsän ja UPM Timberin johtaja Antti Koulumies toteaa, että järeysrunkohinnoittelu antaa yhtiölle mahdollisuuden katkoa rungot kannattavuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

”Tällä hetkellä kuitu- ja tukkimäärät ovat Suomessa epätasapainossa, ja toisaalta sahauksessa erilaisilla tukeilla saavutetaan laadusta, järeydestä ja pituudesta riippuen hyvin erilaisia katetasoja”, Koulumies sanoo.

Koulumiehen mukaan runkohinnoittelulla metsänomistajan tulo ei ole riippuvainen katkonnasta, ja yhtiö voi tehdä katkonnan tuotekysynnän vaatimalla tavalla.

”Hinta määräytyy edelleen puumarkkinoilla. Muutoksia kauppatapoihin tehdään kuitenkin asteittain ja hallitusti.”

Koulumies ja Kiiliäinen eivät kuitenkaan lupaa järeysrunkohinnoittelusta lisäeuroja puun myyjälle, vaikka ostaja pystyy sen avulla optimoimaan raaka-ainekäyttöä.

Eikö osa hyödystä kuitenkin kuuluisi myyjälle?

”Kauppatapa ei muuta puun hintaa. Hinta määräytyy markkinoilla”; Kiiliäinen sanoo.

Nykyisin yleisin puukaupassa käytetty hinnoittelumenetelmä Suomessa on puutavaralajimenetelmä, jossa rungon paksulle tukkiosalle ja ohuemmalle kuitupuuosalle on kummallekin sovittu kiinteä hinta kuutiometriltä. Tässä menetelmässä on tärkeää, että puunostaja katkoo rungon niin, että tukkiosan suuruus on mahdollisimman suuri.

Kiiliäinen arvioi, että järeysrunkohinnoittelu voi myös kehittää puukauppaa. Nykyinen valtamenetelmä on selkeä, mutta järeysrunkohinnoittelu voi osaltaan vähentää myyjän ja ostajan mahdollisia näkemyseroja siitä, katkottiinko runko oikein tai väärin.

Järeysrunkohinnoittelulla tehtyjen puukauppojen määriä tai hintoja ei toistaiseksi tilastoida julkisissa puukauppatilastoissa.