Suomussalmen Hukkajoen varrella tehtiin laaja avohakkuu. Suojakaista jäi kapeaksi, minkä vuoksi jokivesi saattaa lämmetä liikaa auringon paahteessa. Se on haitallista sekä raakulle että kaloille. Kuva: Timo HeikkalaSuomussalmiTuhon jälkeen
Hukkajoella huhkitaan ennallistamistöissä. Mutaisen veden lisäksi liian kapea suojakaista vaikeuttaa raakkujen selviämistä.TilaajalleLapiot viuhuvat ja sangot täyttyvät mudasta ja hiekasta, jota on metsäkoneiden yliajon vuoksi päässyt leviämään uhanalaisten raakkujen kotijokeen.
Metsäkoneiden ylityspaikka on kuin hiekkatie, jossa on puoleen sääreen vettä. Se poikkeaa täysin joen normaalista, kivikkoisesta ympäristöstä.
Väriero yläpuolisen, kirkkaan veden ja alapuolisen, samean veden välillä on merkittävä.
Suomussalmen Hukkajoella huhkii nyt raakunsuojeluhankkeen työntekijöiden lisäksi kymmeniä storaensolaisia, jotka yrittävät parhaansa mukaan auttaa joen ennallistamisessa.
Työtä on paljon ja se näyttää raskaalta. Kommentteja ei heru, ja tunnistettavia kuvia kielletään ottamasta.
Hukkajoella oli maanantaina kymmeniä Stora Enson ja Metsähallituksen työntekijöitä korjaamassa raakkutuhon jälkiä. Joesta poistettiin ämpäreittäin mutaa sekä kuolleita raakkuja. Kuva: Timo HeikkalaKannoista laskemalla selviää, että kaadettu puusto on ollut noin 75-vuotiasta. Vastapäätä jokea on nuorta kasvatusmetsää eli mistään aarnialueesta ei ole kyse. Monet raakkuvirrat sijaitsevat talousmetsien keskellä.
Metsänkäyttöilmoituksen perusteella hakkuut olisivat jatkuneet vielä pitkälle joen yläjuoksun molemmin puolin.
Silmiinpistävää on lähes olematon suojakaista kymmeniä hehtaareja laajan avohakkuun ja raakkujoen välillä. Pitkältä matkalta kaista on vain 5–10 metriä leveä. Aurinko porottaa muutaman puurivin välistä suoraan veteen.
Raakkujen elinalueilla vesistöjen suojakaistan leveydeksi on suositeltu 45 metriä.
Raakkuvirtojen läheisyydessä ja valuma-alueella pitäisi jättää riittävästi varjostavaa puustoa. Nyt sitä on jätetty liian vähän. Kuva: Timo HeikkalaVirtavesiä kunnostavan Life Revives -hankkeen projektipäällikkö Pirkko-Liisa Luhta kertoo, että kapea suojakaista on monin tavoin ongelmallinen.
”Hukkajoella hakkuualue on joen eteläpuolella, suojaavaa puustoa on niin vähän tai ei ollenkaan, että matalan virran vesi pääsee lämpenemään auringon päästessä paistamaan suoraan jokeen koko päivän.”
Laaja avohakkuualue nostaa edelleen valumavesien lämpötilaa.
Suojavyöhykkeet pidättävät valumien ravinteita ja kiintoainetta. Kun suojavyöhykettä ei ole riittävästi ja urat tulevat lähimmillään alle kymmenen metrin päähän, valumille ei ole suodatusaluetta juuri lainkaan, Luhta toteaa.
Tavallisesti vesistöjä ympäröivien suojakaistojen tulee olla vähintään viisi metriä leveitä, mutta keskimäärin kymmenen metrin levyisiä, joten ilman raakkuja kyseessä olisi ollut suositusten mukainen suojakaista.
Eläviä raakkuja yliajokohdan yläjuoksulla, jossa vesi on kirkasta. Kuva: Timo HeikkalaHukkajoen raakut
Jokihelmisimpukka eli raakku on koko maassa rauhoitettu laji. Se on määritelty erittäin uhanalaiseksi.
Suomussalmen Näljängän kylän eteläpuolella virtaava Hukkajoki on yksi merkittävimpiä jokihelmisimpukan esiintymiä Suomessa.
Hukkajoessa arvioidaan olevan yli 120 000 raakkua. Se on viitisen prosenttia koko lajin kannasta Suomessa.
Tuhansia raakkuja arvioidaan kuolleen, osa murskautumalla ja osa mutaiseen veteen tukehtumalla. Uutta ennustetta kuolleiden määrästä ei vielä ole.
Maanantaihin mennessä metsäkoneiden tuhoamalta alueelta oli siirretty yli 4000 jokihelmisimpukkaa, jotka olivat vaarassa tukehtua.
Työt Hukkajoella jokihelmisimpukan hyväksi jatkuvat pitkälle syksyyn.
Lähde: Metsähallitus
Mutaämpärit tyhjennettiin ahkioon, joka vedettiin vinssillä mäen päälle. Kuva: Timo HeikkalaSuomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piirin puheenjohtaja Vesa Hyyryläinen on Hukkajoen raakkutuhosta järkyttynyt, mutta ei yllättynyt.
”Muutamia vuosia sitten samassa joessa sattui samankaltainen tuho, mutta sen aiheuttajaa ei saatu kiinni”, hän kertoo.
”Muutamia vuosia sitten samassa joessa sattui samankaltainen tuho, mutta sen aiheuttajaa ei saatu kiinni.” Vesa Hyyryläinen
Hyyryläisen mukaan viranomaiset eivät katsoneet tarpeelliseksi tutkia asiaa, sillä jäljet olivat vanhentuneet.
Hän kuitenkin nostaa hattua Stora Ensolle, joka päätti maanantaina keskeyttää Suomessa hakkuut kaikissa sellaisissa kohteissa, joissa on vesi-, metsä- tai luonnonsuojelulaista tulevia rajoituksia.
”Se kertoo, että asia otetaan vakavasti”, Hyyryläinen toteaa.
Sinikka Pääkkönen ja Aira Juntunen ovat raakkutuhosta järkyttyneitä. Kuva: Timo HeikkalaHukkajoki sijaitsee Näljängän kylän eteläpuolella noin 50 kilometrin päässä Suomussalmen keskustaajamasta Ämmänsaaresta.
Kuntalaisten keskuudessa raakkutuho on kuuma, joskin myös arka puheenaihe. Kaikki MT:n haastattelemat paikalliset eivät halua puhua omalla nimellään ja kasvoillaan.
”Järkyttävää, surullista”, apteekin edessä kuulumisiaan vaihtavat Sinikka Pääkkönen ja Aira Juntunen toteavat.
Naiset eivät olleet edes tietoisia, että alueella sijaitsee jokihelmisimpukoita.
”Hyrynsalmella oli aikoinaan helmenkalastajia”, Juntunen muistelee.
Lauri Kursun mielestä raakkutuhosta on uutisoitu jo liikaa. Kuva: Timo Heikkala”Ei ole kuski ajatellut, kun ajoi (raakkujen) yli”, polkupyörällä kauppareissulle ajava Lauri Kursu toteaa.
Hän tiesi, että kunnan alueella on raakkuja, mutta ei tarkkaa paikkaa.
Kursun mielestä asia on saanut jo hieman liian suuret mittasuhteet, kun siitä on uutisoitu monta päivää.
”Sama kun traktorilla ajettaisiin navetan yli.” Pertti
”Vastuutonta toimintaa. Sama kun traktorilla ajettaisiin navetan yli”, parkkipaikalta tavoitettu Pertti puuskahtaa. Hän ei halua esiintyä koko nimellään.
Puolisonsa kanssa hän näkee asiassa kuitenkin jotain hyvääkin.
”Tämmöinen kohu ja äläkkä vaikuttaa muihinkin toimijoihin. Parantavat tapansa.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
