Tutkimus: Isot kuhat syövät myös lajitovereitaan paremman puutteessa

Pyhäjärven kuhien keskeisimmiksi saaliskaloiksi paljastuivat kiiski, kuore, muikku ja toinen kuha. Kaikenkokoiset kuhat olivat syöneet kiiskeä ja kuoretta, mutta muikkuja ja kuhia löydettiin vain yli 35 sentin pituisten kuhien ravinnosta.

Isojen muikkujen osuus ravinnossa korostui syksyllä ja kuoreen talvella. Pienikokoisia kiiskiä kuhat olivat napsineet suihinsa melko tasaisesti kaikkina vuodenaikoina. Myös kuhan kannibalismia esiintyi läpi vuoden.

Kuhat olivat syöneet yllättävän paljon myös selkärangattomia, erityisesti jäännemassiaista, joka oli kaikkein yleisin ravintokohde alle 40 cm kuhilla. Isoimmat yli 50 cm kuhat eivät syöneet niitä lainkaan. Niillä kuhan osuus korostui ja oli peräti neljännes koko ravinnosta. Syödyt lajitoverit olivat poikkeuksellisen suuria; vatsoissa hyväkuntoisena säilyneet kuhat olivat yli 20 cm pitkiä.

Tampereen Pyhäjärvellä tehtiin vuosina 2024 ja 2025 tutkimus kuhan ravinnonkäytöstä. Paikallinen ammattikalastaja hankki analysoitavaksi yhteensä 379 näytekuhaa kolmena vuodenaikana; kesällä, loppusyksyllä ja talvella. Tutkimuksella haluttiin selvittää sekä pyyntikokoisten että pienempien kuhien ravinnon koostumusta. Tutkimuksesta kertoo Pirkkalan kalatalousalueen Pirkanmaan Kalatalouskeskus tiedotteessa.

Kuhien ravinnonkäyttöä selvitettiin myös toisella Pirkanmaalla sijaitsevalla järvellä. Kyrösjärvessä tehtiin samaan aikaan vertaileva tutkimus neljänä vuodenaikana. Kyrösjärvessä kuore ja muikku olivat selvästi tärkeimmät ravintokalat. Kiiski ja jäännemassiainen, jonka osuus korostui alle 40 cm kuhilla, olivat seuraavaksi tärkeimmät ravintokohteet. Kannibalismista saatiin vain yksi havainto.

Särkikalojen ja ahvenen esiintyminen ravintonäytteissä oli Kyrösjärvessä yllättävän harvinaista. Useissa Suomen järvissä, joissa kuhan ravintoa on aiemmin selvitetty, ahven, särki ja muut särkikalat ovat olleet kuoreen ohella tyypillisintä kuhan ravintoa. Syvissä järvissä muikun ja kuoreen osuus korostuu, jos niitä on saatavilla.

Kuha kun syö sitä mitä on runsaasti tarjolla sopivan kokoisena.

Ravintotutkimusten tulokset kertovatkin siitä, että optimaalisesta kalaravinnosta on vajetta sekä Pyhäjärvessä että Kyrösjärvessä. Kuhien kasvun tiedetään olevan kyseisillä järvillä suhteellisen hidasta, ja tutkimukset vahvistavat aiemman epäilyn ravintovajeesta.

Kuhien lisääntyminen on tehostunut kuhajärvillä kesälämpötilojen nousun myötä 2000-luvulla. Kuhakannat ovat tihentyneet monin paikoin niin, että kuhan vaikutuksista sen ravintokalojen kantoihin on saatu selviä havaintoja. Vuodesta 2018 koettujen toistuvien lämpimien kesien vahva poikastuotanto tulee kiristämään ravintokilpailua entisestään.

Kuhan ravintotutkimuksia on rahoitettu kalastonhoito- ja kalatalousmaksuvaroista.