Aikainen kevät toi kelirikon ennätysvarhain – metsäteiden kunto huolestuttaa Satakunnassa

Poikkeuksellisen aikainen kevät katkaisi talvileimikoiden. Kun kelit vetävät maton jalkojen alta, jää Metsänhoitoyhdistys Satakunnan metsäasiantuntija Teemu Rauvalan mukaan talvileimikoiksi suunniteltuja kohteita väkisinkin hakkaamatta.

Rauvalan toimialue Satakunnassa kattaa Huittisten, Vampulan, ja Köyliön alueet.

”Tammi- ja helmikuussa oli onneksi erittäin hyvät keliolosuhteet ja hakkuita on tehty niin kovaa tahtia kuin vaan vähänkään on pystytty. Talvi oli silti lyhyt, joten meillä jää talvileimikoita väkisinkin hakkaamatta seuraavaan kauteen”, hän kuvailee tilannetta.

Rauvalan mukaan talvikohteita hakataan edelleen, mutta kohteiden kestävyyttä ja ketjutusta suunnitellaan päivä kerrallaan olosuhteiden mukaan.

Vaikka leimikko olisi hakattavissa varsinaisen talvikauden ulkopuolella, voi heikkokuntoinen metsäautotie tehdä leimikosta talvikorjuukohteen.

Yhdistyksen toiminnanjohtajan Vesa Yli-Hongisto mukaan hakkuiden sijaan suurempaa huolta herättääkin auringon ja vesisateiden runtelemien metsäteiden kunto.

Kevätkelirikko alkaa tyypillisesti huhtikuun puolen välin aikoihin ja loppuu touko-kesäkuun vaihteeseen. Sääolojen takia haasteen edessä ollaan osassa Suomea jo maaliskuussa.

”Kauhulla odotetaan miten nuo tiet kestää, kun puutavaraa on eritasoisten teiden varressa niin paljon”, Yli-Hongisto toteaa.

”Puu täytyy saada eteenpäin.”

Vaikka routaa maassa olisi paksustikin, alkaa maan pinta Rauvalan mukaan olla jo hyvin sula. Kaukokuljetus pyritäänkin hoitamaan ensimmäisenä pahiten kelirikosta kärsivistä paikoista.

Tämän huomioivat hänen mukaansa esimerkiksi teidensä kunnosta huolestuneet tiekunnat.

”Huolestuneimmat tiekunnat reagoivat tietysti nopeasti ja alkavat varoittelemaan tien kantavuudesta.”