Temppuileva talvi voi viivästyttää hakkuuta – toimi näin, jos puunkorjuu lykkääntyy
Puukauppa on tehty, mutta sovittua hakkuuta ei näy, ei kuulu. Mikä avuksi?Tilaajalle
Isoilla vesistöillä saarihakkuita on siirretty nykyään yhä enemmän talvista kesäaikoihin, sillä jääteiden tekeminen on vaikeutunut. Kuva on Viitasaarelta. Kuva: Pentti VänskäPitkää talvea odotellaan tänä vuonna poikkeuksellisen hartaasti. Viime vuonna talvi oli Etelä-Suomessa leuto. Suunniteltuja hakkuita siirtyi eteenpäin, kun sopivia korjuuolosuhteita ei riittänyt.
Tänä vuonna kunnon talvisavotoita kaipaavat myös metsäkoneyrittäjät. Heille syksy oli pettymys, sillä tehtaiden mittavat seisokit vähensivät syksyllä puuntarvetta ja siten hakkuita äkillisesti. Töitä ei ollutkaan toivottua määrää.
Pakkastalvi helpottaisi heidän tilannettaan, jos rästikohteita päästäisiin hakkaamaan.
”Kauppaa on käyty noin puolet normaalista määrästä. Tehtaat eivät ole käyneet tavallisella tasolla. Kuitupuun kysyntä ja hintataso ovat olleet laskussa myös Baltiassa ja Ruotsissa”, arvioi Metsä Groupin jäsenpalvelupäällikkö Jari Mäntylä.
Metsä Groupin tehtaista ovat seisseet muun muassa Rauman ja Joutsenon sellutehtaat ja Rauman saha.
Talviharvennuksilla nihkeintä
Vaikka metsäteollisuuden markkinatilanne on nyt huono, Mäntylä vakuuttaa, että kaikkia puutavaralajeja ostetaan edelleen.
”Kaikkiin talviharvennuskohteisiin ei välttämättä saa tarjousta. Esimerkiksi Etelä- ja Länsi-Suomessa talvet ovat olleet hankalia. Jos korjuu edellyttää ehdotonta routaa, pitää varautua pitkään korjuuaikaan. Tarjoamme tällaisiin kohteisiin aina korjuuajaksi kolmea vuotta.”
Talviharvennuksilla tarkoitetaan sellaisia harvennushakkuita, joita ei pystytä tekemään kuin kunnolla jäätyneen maan aikana. Huonoimmillaan koko talven aikana tällaista keliä on alle pari kuukautta. Siinä ei ihmeitä ehditä.
”Kaikkiin talviharvennuskohteisiin ei välttämättä saa tarjousta.”
”Suomessa pitkä talvikausi on nykyään vain Pohjois-Suomessa, ja sielläkin on välillä kärsitty huonoista keleistä. Huonojen talvien alue ulottuu etelän lisäksi länsirannikolla Oulun korkeudelle asti. Itä-Suomessa on keskimäärin hieman parempi tilanne”, sanoo Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala.
Ostajille mieluisimpia ovat niin sanotut kesäleimikot eli kohteet, joista puut saadaan hakattua ja kuljetettua ilman pakkassäiden avustusta.
”Talvihakkuissa ostajien tilannetta säätelee se varasto, jonka he ovat jo ostaneet. Kannattaa aina kysyä oman paikkakunnan tilanne, sillä erot voivat olla suuria. Jos on ollut kaksi hyvää talvea peräkkäin, varannot ovat kyllä tyhjentyneet tehokkaasti. Esimerkiksi viime talvi oli huono, mutta sitä ennen oli hyviä korjuutalvia useampi”, Rintala toteaa.
Miksi puunkorjuu viivästyy?
Joskus voi käydä niin, että leutojen talvien vuoksi puukauppasopimukseen kirjattu hakkuuaika tulee täyteen, eikä puita ole kaadettu. Mitä silloin tapahtuu?
”Jos kolme vuotta menee umpeen, eikä vieläkään tule sopivaa korjuukeliä, silloin sovitaan asiakkaan kanssa sopimuksen jatkamisesta”, Metsä Groupin Mäntylä sanoo.
”Kauppasumma säilyy silloin ennallaan, vain hakkuuajankohta sovitaan uudestaan.”
Mäntylän mukaan puun hinnan nousu tai lasku ei ole peruste kaupan purkamiselle. Sen sijaan esimerkiksi sukupolvenvaihdos voi olla sellainen.
MTK:n Rintala korostaa, että korjuuajan umpeutuessa metsänomistajan pitää aina tarkistaa, mitä puukauppasopimukseen on kirjattu asiasta.
”Mitään yleisohjetta tähän ei ole, vaan ehdot vaihtelevat ostajittain.”
Rintalan mukaan vain harvoin on sellainen tilanne, että esimerkiksi kolmen vuoden aikana ostajalla ei olisi ollut yhtään kertaa mahdollisuutta korjata puita.
”Jos puita ei ole hakattu ajallaan, metsänomistaja voi olla tilanteessa hyvinkin vahvoilla.”
Tällaisia selvittelyjä on tullut esimerkiksi energiapuukohteilla, kun markkinatilanne on muuttunut, Rintala kertoo.
”Yksittäisiä tapauksia on ollut, että ostaja on joutunut maksamaan puut, vaikka on jättänyt hakkuuoikeutensa käyttämättä sopimusaikana”, Rintala kertoo.
”Yksittäisiä tapauksia on ollut, että ostaja on joutunut maksamaan puut, vaikka on jättänyt hakkuuoikeutensa käyttämättä.”
Hänen mukaansa korjuuajan umpeutuessa vanhoihin ehtoihin ja korjuuajan jatkamiseen ei tarvitse suostua, ellei alkuperäisessä sopimuksessa tällaista kirjausta ole.
Leimikkoa voi kohentaa itse
Jos metsänomistaja tietää, että hakkuukohteen menekissä on todennäköisesti haasteita, tilannetta voi usein parantaa jonkin verran omin toimin. Tien rakentaminen on kallis apukeino, mutta jo raivaussahallakin voi pelastaa tilannetta.
”Tärkein keino on ennakkoraivaus. Omalle työlle saa ihan hyvän palkan, kun harvennuskohteen käy ennakkoraivaamassa. Puusta maksettava hinta paranee, kun koneellinen korjuu helpottuu”, Rintala suosittelee.
Ennakkoraivauksessa poistetaan koneenkuljettajaa häiritsevät puskat ja rangat raivaussahalla.
Toinen keino on rakentaa houkutteleva tarjous ostajien näkökulmasta, jos tilalta löytyy muitakin hakkuumahdollisuuksia samaan pakettiin.
”Hyvä tarjous on kiinnostava mahdollisimman monille ostajille, myös sahoille ja energiapuun ostajille”, Rintala neuvoo.
”Toisaalta esimerkiksi hyvän päätehakkuukohteen voi pilata liittämällä samaan kauppaan epäkelvon harvennuksen, joka pudottaa parhaat ostajat pois.”
Jos hakkuulla on kiire, Rintala suosittelee valitsemaan sellaisen ostajan, joka lupaa korjata kohteen nopeasti.
”Puukauppasopimukseen voi kirjata, että korjattava esimerkiksi vuoden kuluessa.”
Ostajien kiinnostuksen latistajia
Hakattavaa puuta on vähän, korkeintaan sata kuutiota.
Metsään ei mene tietä, jolloin puiden kuljetus pitää järjestää esimerkiksi naapuritilan kautta, jäädyttämällä ajoura tai tamppaamalla lunta.
Lähin puuautolla ajettava tie on huonokuntoinen.
Hakkuupaikan maapohja (esimerkiksi suo) ei kanna ilman riittävän kovaa pakkasta tai paksua lumikerrosta.
Metsä on raivaamaton ja hakkuu hankalaa.
Metsässä on erityistä huomiota edellyttäviä tekijöitä (esimerkiksi luontokohteita tai kaavamerkintöjä).
Lähde: Pauli Rintala, MTK
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
