Kun hinta on hyvä ja korjuujälki miellyttää, puukauppa onnistuu – Mutta jos jokin meni puukaupassa pieleen, mitä metsänomistajan kannattaisi silloin tehdä?
Avoin metsävaratieto voi houkuttaa tekemään puukaupat helposti netissä tai ostajan toimistolla. Maastokäyntiä ei kuitenkaan kannata jättää väliin, muistuttaa metsäasiantuntija Jukka Vertainen. ”Puukauppaa ei tulisi koskaan tehdä pelkän avoimen metsävaratiedon perusteella.”Tilaajalle
Jos metsänomistaja pettyy puukauppaan, syynä on yleensä joko heikko korjuujälki tai se, että puukauppatulo jäi pienemmäksi kuin hän odotti. Kuva: Rami MarjamäkiSuomessa yksityismetsänomistajat tekevät vuosittain yli satatuhatta puukauppaa. Keväällä 2024 julkaistun Metsätutka-kyselyn mukaan metsänomistajien tyytyväisyys puukauppoihinsa on nousussa.
”Puukauppa on onnistunut silloin, kun se täyttää metsänomistajan odotukset ja tuo hänelle taloudellista hyötyä”, arvioi Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen metsäasiantuntija Jukka Vertainen.
Merkittävin metsänomistajien tyytyväisyyttä selittävä tekijä on puusta maksettu hinta. Se oli kasvaneen tyytyväisyyden taustalla myös Metsätutka-kyselyn mukaan.
Vuonna 2024 puukaupassa on eletty korkeasuhdannetta ja metsänomistajien kantorahatulot ovat nousemassa ennätystasolle. Marraskuussa Pellervon taloustutkimus arvioi puun hintojen nousevan edelleen vuonna 2025, kuitupuun hieman enemmän kuin tukin.
”Omalla toimialueellani kaikkien puutavaralajien kysyntä on ollut vahvaa ja etenkin ensiharvennuskohteiden hinnat ovat nousseet reippaasti. Jos muutama vuosi sitten energiarangasta maksettiin 10 euroa kuutiolta, nyt ollaan 30 eurossa”, Vertainen kertoo.
Kohti arvokasvua
Harvennushakkuilla metsänomistajan tyytyväisyyttä lisää onnistunut korjuujälki.
Metsä on harvennettu sopivaan tiheyteen, jäävät puut on valittu oikein, ajourien väli ja leveys ovat tarkoituksenmukaiset eikä korjuu ole jättänyt vaurioita jäävään puustoon tai maaperään.
Tärkeää on myös se, että hakkuissa on jätetty asianmukaisesti säästö- ja lahopuita ja että suojavyöhykkeet ja monimuotoisuudelle tärkeät seikat on otettu huomioon.
Ensiharvennukselta kertyvä puukauppatulo voi korkeasuhdanteessakin jäädä metsänomistajan mielestä vähäiseksi. Ajallaan tehty ensiharvennus on kuitenkin sijoitus tulevaisuuteen. Silloin metsänomistajan kokemaa tyytyväisyyttä selittää tunne siitä, että metsän tuleva arvokasvu on turvattu.
”Ensiharvennuksen jälkeen puuston kehitys tukkipuuksi nopeutuu. Koivikoissa muutos on silmin havaittava, läpimittaa voi kertyä vuodessa jopa sentti”, Vertainen sanoo.
Totuus maastosta
Moni metsänomistaja arvostaa vaivattomuutta, ja avoin metsävaratieto voi houkuttaa tekemään kaupat helposti netissä tai ostajan toimistolla. Jukka Vertainen kuitenkin muistuttaa, että maastokäyntiä ei kannata jättää väliin.
”Puukauppaa ei tulisi koskaan tehdä pelkän avoimen metsävaratiedon perusteella. Esimerkiksi maapohjan kantavuuden, korjuulla tarvittavan konekaluston, puuvaraston paikan ja mahdollisen ennakkoraivauksen tarpeen pystyy arvioimaan vain maastossa.”
Ostaja, joka lähestyy metsänomistajaa avoimen metsävaratiedon perusteella, saattaa ehdottaa hakkuuta väärään aikaan.
”Eräs metsänomistaja oli saanut tarjouksen metsiköstä, joka avoimen metsävaratiedon mukaan oli uudistuskypsää. Maastossa kävi ilmi, että kyseessä oli parhaassa arvokasvuvaiheessaan oleva 55–60-vuotias männikkö.”
Kiire arveluttaa
Kun keskinäinen luottamus on kunnossa, metsänomistaja suhtautuu luottavaisesti siihen, että korjuuaikataulu pitää, katkonta tehdään oikein ja ostaja maksaa ajallaan.
Mahdollisuus asioida tutun henkilön kanssa lisää usein tyytyväisyyttä, mutta Jukka Vertainen muistuttaa, että tuttukin ostaja valvoo ensisijaisesti oman yhtiönsä etua.
”Käytäntö, jossa metsänomistajaa houkutellaan puukauppaan vetoamalla esimerkiksi pian laskeviin hintoihin, vaikuttaisi olevan lisääntymään päin. Kauppoja saatetaan jouduttaa myös tarjoamalla hintatakuuta tai korotettua bonusta. Niin kiire ei koskaan saisi olla, ettei kauppaa ehdi kilpailuttaa.”
Tänä vuonna Vertainen on törmännyt tilanteeseen, jossa kauppa yritettiin saada aikaiseksi metsää uhkaavan kirjanpainajatuhon perusteella.
”Metsänomistajalle tuli hätä käteen, ja hän otti yhteyttä meihin. Kun kävimme katsomassa, kirjanpainajaa löytyi kahdesta puusta hehtaarilla. Herää kysymys, oliko se merkittävä kirjanpainajatuho vai normaali määrä puukuolemia.”
Kelit kohdalleen
Jos metsänomistaja pettyy puukauppaan, syynä on yleensä joko heikko korjuujälki tai se, että puukauppatulo jäi pienemmäksi kuin hän odotti.
”Yleensä heikkoon korjuujälkeen on syynä se, että leimikolle on menty väärään aikaan. Esimerkiksi vuosi sitten syksyllä satoi kuukauden putkeen ja myös kesäkorjuukelpoisissa kohteissa maastoon jäi pahoja urapainumia.”
Jukka Vertainen muistuttaa, että maanomistajalla on oikeus kieltää hakkuun aloittaminen tai vaatia korjuuta keskeytettäväksi, kun korjuuolosuhteet eivät ole sopivat.
”Puukauppasopimuksissa korjuuaika on kahdesta kolmeen vuotta. Kyllä siinä ajassa kelien pitäisi osua kohdalleen niin, että hakkuun pystyy tekemään.”
Jos tukkia ei tulekaan
Jos puukaupasta saatu tulo jää arvioitua pienemmäksi, kyse on usein siitä, ettei tukkisaanto vastaa odotettua.
Odotettua vähäisempään tukkisaantoon voivat olla syynä esimerkiksi rungon tyvimutkat. Jos hakkuukoneen kuljettajaa ei ole ohjeistettu katkaisemaan tyvestä lumppia, tuloksena saattaa olla tukin sijasta kuitua.
”Esimerkiksi korpinotkoissa on usein tyvimutkaa. Näissä tilanteissa metsänomistaja voittaa taloudellisesti, kun mutkaiset tyvipöllit jätetään metsään.”
Virhe on voinut tapahtua jo myös leimikkoa arvioidessa, jos puuston laatua heikentäviä vikoja kuten poikaoksien määrää ei ole otettu huomioon.
Kannattaa valittaa
Oli metsänomistajan tyytymättömyyden syynä sitten myllätty metsänpohja, kehnoon kuntoon jäänyt metsätie tai arveluttamaan jäänyt katkonta, myyjän kannattaa ottaa yhteyttä puunostajaan.
”Yleensä tällaisissa tapauksissa neuvotellaan myyjän, ostajan ja ostajan käyttämän korjuuyrittäjän kesken. Tavallista on, että sopu löytyy ja puunostaja maksaa metsänomistajalle jonkinlaisen korvauksen.”
Jos erimielisyys koskee katkontaa eikä neuvotteluissa löydy yhteistä näkemystä, asia ratkaistaan virallisessa mittauksessa. Tämä on kuitenkin Vertaisen mukaan harvinaista.
”Omalla urallani ei ole vielä kertaakaan tullut eteen tilannetta, jossa olisi jouduttu turvautumaan viralliseen mittaukseen.”
Tyytymätön vaihtaa kumppania
Vielä 2000-luvun alussa tyytymättömyys puukauppaan johti harvoin puukauppakumppanin vaihtamiseen. Nykyään tyytymätön metsänomistaja on herkempi etsimään uuden kumppanin.
Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osaston professori Kalle Kärhä näkee muutoksen taustalla useita syitä.
”Metsänomistajat ovat aiempaa tasavertaisemmassa asemassa puunostajien kanssa. Avoin metsävaratieto kertoo metsänomistajalle, paljonko leimikosta on kertymässä puuta, ja netistä löytyvät tilastot auttavat hintojen vertailussa. Digitaaliset puumarkkinapaikat antavat metsänomistajalle mahdollisuuden kilpailuttaa itse puukauppojaan ja valita parhaan tarjouksen.”
Metsänomistajien heikentynyt kumppaniuskollisuus luo ostajille paineita parantaa palvelujaan. Myyjien tyytyväisyyttä selvitetään kyselyillä jokaisen puukaupan jälkeen.
”Metsänomistajat odottavat entistä parempaa palvelua, ja puunostajat pitävät asiakastyytyväisyyttä tärkeänä tulostavoitteenaan”, Kärhä sanoo.
Metsänomistajan tyytymättömyyttä selittää usein odotusten ja toteuman välinen ero, jota kutsutaan Parasuramanin kuiluksi.
Jos odotukset ovat korkealla, pienikin epäonnistuminen voi aiheuttaa tyytymättömyyttä.
”Puukaupoissa on tavallista, että arvio leimikolta kertyvästä puumäärästä poikkeaa lopullisesta. Jos poikkeama on arvioidusta alaspäin ja tämä tulee metsänomistajalle yllätyksenä, hän pettyy, vaikka ostajan näkökulmasta kaikki sujui normaalisti”, Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Lauri Sikanen antaa esimerkin.
Myös vuorovaikutuksella ja henkilökemioilla on puukaupassa merkittävä rooli. Tästä syystä moni metsänomistaja arvostaa pitkäaikaista yhteistyötä tutun metsäasiantuntijan kanssa.
”Vaikka sähköinen puukauppa yleistyy, edelleen metsänomistajat arvostavat henkilökohtaista palvelua ja sitä, että heidän toiveensa ja tarpeensa otetaan huomioon. Yhtiöiden metsäasiantuntijoilla on tässä tärkeä rooli”, professori Kärhä sanoo.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 11/2024.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
