Junaan pakattuja vanerilevyjä lähdössä UPM:n Pelloksen tehtaalta suoraan satamaan. Kuva: Carolina Husu
Trumpin tulliuhka voi kääntyä mahdollisuudeksi Suomelle – Sahateollisuus toiveikas
Suomen vankat metsäjätit kykenisivät investoimaan jopa 14 miljardilla eurolla, kirittää OP-ryhmän pääanalyytikko.TilaajalleTampere
Metsä- ja sahateollisuuden vienti vetää, mutta voisi vetää paremminkin. Kuva: Jarkko SirkiäYhdysvaltojen presidentti Donald Trump on viime päivinä sekä päättänyt uusista tullimaksuista että lykännyt niitä. Yhdysvaltoihin paljon sahatavaraa vievän Kanadan tullit päätettiin ensin nostaa 25 prosenttiin, mutta sitten toimeenpanoa lykättiin kuukaudella. Trump on väläyttänyt tullien asettamista myös EU:lle.
”Ei olisi yllätys, jos lopulta myös Euroopan sahateollisuudelle tulisi tulleja. Puutuotteiden tullien vaikutus Euroopan osalta koskettaisi ensivaiheessa erityisesti Saksaa, Ruotsia ja Itävaltaa. Välillisesti tulisi vaikutuksia myös Suomen teollisuudelle”, kommentoi Sahateollisuuden toimitusjohtaja Tino Aalto maanantaina.
Jos taas kävisi niin, että Euroopalle ei asetettaisi tulleja tai ne jäisivät matalammiksi kuin Kanadan, se voisi merkitä Saksan, Ruotsin ja Itävallan viennin kasvua Yhdysvaltoihin.
Kun taas niiden puu olisi pois entisiltä markkinoilta, se voisi tarkoittaa Suomelle uusia mahdollisuuksia, Aalto puntaroi Mhy-päivillä Tampereella viime viikolla.
Tampereella nousi esille myös Ukrainan jälleenrakentaminen, jota Sahateollisuudessa on pohdittu. Aallon mukaan on tultu siihen tulokseen, että Ukrainan jälleenrakentaminen ei ole todennäköisesti suuri mahdollisuus suomalaisille sahureille.
”Sahatavara Ukrainaan tuodaan lähempää. Mutta kun Keski-Euroopan sahatavara ohjautuu sinne, meille luultavasti avautuu silloin uusia markkinoita.”
”Metsäjättien asema on äärimmäisen vahva, ja ne voisivat olla velkaantuneempiakin.”
Suomen metsäteollisuuden talousnäkymiä mhy-väelle valotti OP-ryhmän analyytikko Henri Parkkinen.
Kotimainen metsäteollisuus on hyvässä kunnossa, hän summasi.
”Metsäteollisuus on suhdanteista riippuvaista, mutta menestyy tehokkaalla tuotannolla, johon on investoitu paljon. Suomella on kaksi valttia: metsämme ja alan osaaminen. Ne eivät täältä poistu.”
Parkkisen mukaan kolmella pörssiyhtiöllä eli Metsä Boardilla, Stora Ensolla ja UPM:llä olisi, eräisiin oletuksiin perustuvan laskelman mukaan, yhteen laskien mahdollisuus lisätä nettovelkaansa vielä lähes 14 miljardilla eurolla ilman, että se heiluttaisi niiden vakavaraisuutta.
”Yhtiöiden asema on äärimmäisen vahva, ja ne voisivat olla velkaantuneempiakin”, Parkkinen kannusti.
”Esimerkiksi 14 miljardilla eurolla saa paljon aikaiseksi. Todennäköisimmin tulevaisuuden investoinnit menevät kasvaviin liiketoimintoihin, pakkausten valmistukseen, sellutehtaisiin ja sellutehtaiden modernisointiin.”
Sellun kysyntä on yhä vain kasvanut. Sitä viedään erityisen paljon Kiinaan, jonne on noussut paljon sellua käyttäviä tehtaita.
”Kärjistetysti kaikki kymmenen vuoden sisällä maailmaan rakennetut modernit sellutehtaat on rakennettu yhtä tarkoitusta varten. Kehittyvillä markkinoilla väestö kasvaa ja keskiluokkaistuu. Historiasta tiedetään, että he käyttävät lisääntyneet tulonsa ruokaan, juomaan ja henkilökohtaisen hygieniaan eli esimerkiksi talous- ja wc-papereihin sekä hygieniatuotteisiin.”
Kartongin kysyntä maailmalla jatkuu hyvänä, vaikka asiakkaat ehtivätkin välillä täyttää varastonsa yli äyräiden. Paperimarkkinoilla Parkkinen näkee merkkejä siitä, että kysynnän vähenemisessä olisi pohja nyt saavutettu.
Metsätalouden kustannusten nousu on Parkkisen mielestä maltillistunut, vaikkakin kahdessa tekijässä on korotuspaineita.
”Ensimmäinen on palkat, toinen puun hinta, joka teollisuuden näkökulmasta on kiusallisen korkealla. Mutta puun saatavuus on teollisuudelle yhä suurempi haaste.”
”Teollisuudella on kuitenkin yhä suurempia, tehokkaampia ja kannattavampia koneita, joiden avulla mennään heikommankin syklin yli. Tarvittaessa kapasiteettia sopeutetaan, kuten on tehtykin.”
”Kiinassa ei ole kiinnostusta Euroopan monimuotoisuuskysymyksiin.”
Sahojen kannalta viime vuosi ei ollut kovin hyvä. Sahayrittäjien mielialoja eivät myöskään nostaneet toimintaympäristön muutokset, Aalto totesi. Sahateollisuus pelkää, että EU:n maankäytön ja metsätalouden päästöasetus sekä monimuotoisuusstrategia vähentävät hakkuita Euroopassa yli 130 miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2035 mennessä.
”Kaksi kolmannesta siitä lähtisi hakkuuvuotona muualle. Ne tukit voivat hyvin kaatua Venäjällä”, Aalto varoitti.
Aalto vertaa, että Venäjän puutavaravienti on nytkin Suomeen verrattuna kuutioissa aivan omaa luokkaansa. Venäjän sahatavaran vienti Kiinaan on suurempi kuin koko Suomen sahatavaravienti yhteensä.
Vienninedistämismatkoilla Aasiassa käynyt Aalto sanoo, että EU:n ulkopuolella sen sääntelyä ei aina ymmärretä.
”On pitkä matka siihen, että kansainvälisillä markkinoilla olisi kiinnostusta tai maksukykyä osallistua ilmasto- ja luontotoimiin. Olen käynyt vientimatkoilla esimerkiksi Kiinassa, eikä siellä ole kiinnostusta Euroopan monimuotoisuuskysymyksiin.”
Lopuksi Aalto esitteli listaa hallituksista, joiden ohjelmaan on kirjattu puurakentamisen edistäminen. Maininta löytyy yhdeksän viimeisen hallituksen ohjelmasta parikymmenen vuoden ajalta.
”Entä mitä on tapahtunut sinä aikana? Sahatavaran menekki rakentamiseen on vähentynyt 5,5 miljoonasta kuutiosta 2 miljoonaan.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
