Tekninen johtaja Sami Lehtoranta (edessä) kertoo, että yhdellä kerralla kyllästyssylinteriin menee 100–110 kuutiota pylväspuuta. Sylinterin sisällä on metsäjohtaja Janne Partanen. Kuva: Jarno ArtikaNurmesEuroopan suurin
Scanpole kehittää Pohjois-Karjalan Höljäkän kyllästämöä 10–11 miljoonalla eurolla. ”Investoimme mielellämme Itä-Suomeen”, sanoo toimitusjohtaja Janne Monni.TilaajalleSeuraavalla matkalla Englannissa tai Irlannissa kuninkaalliset tai jalkapallon voi jättää hetkeksi vähemmälle ja ihailla vaikka sähkö- tai puhelinpylväitä.
Ne ovat mitä todennäköisemmin lähtöisin Pohjoismaista ja Suomesta. Kovin paljon ei mene väärin sekään, jos arvioi pylväiden tulleen Pohjois-Karjalasta.
Tykkylumiset puut koristavat tienreunoja matkalla Nurmeksen Höljäkän kylään. Oikealle kääntyvän mutkan jälkeen eteen tulee rautatien tasoristeys. Jäljistä voi päätellä, että sitä on käytetty hiljattain, mutta juuri nyt junaa ei näy.
Pistoradan päässä on Iivari Mononen -konserniin kuuluvan Scanpole-yhtiön pylväskyllästämö. Näinä päivinä laitoksella eletään jännittäviä hetkiä, koska siellä on tarkoitus ottaa käyttöön uusi kyllästämö.
Kyllästysaine on kyllästyssylinterin päällä olevassa sylinterissä. Kuva: Jarno ArtikaTekninen johtaja Sami Lehtoranta sanoo, että uusi kyllästämö on Euroopan suurin. Kyllästyssylinterin pituus on 31 metriä ja halkaisija 3 metriä. Tilaavuutta on hulppeat 221 kuutiometriä ja kerralla siinä kyllästetään 100–110 kuutiota pylväitä.
Kyllästämö nostaa Höljäkän vuosikapasiteettia merkittävästi. Aiemmin kahdella pienemmällä linjastolla syntyi yhteensä noin 30 000 pylväskuutiota ja uuden laitoksen käyttöönoton jälkeen määrä nousee 50 000–75 000 kuutioon vuodessa.
Onko se varmasti Euroopan suurin?
”Olemme siitä melko varmoja. Pohjois-Amerikassa on suurempia, mutta ei Euroopassa. Jos jollain on suurempi, niin saa kertoa”, Lehtoranta toteaa.
Mäntypylväät valmiina kyllästykseen sorvattuna ja kuivattuna. Uusi linjasto on oikeanpuoleisen oven takana. Vasemman oven takana on kupariöljylinja ja keskellä kreosoottikyllästys. Kuva: Jarno ArtikaUusi linjasto pystyy käyttämään sekä uuden sukupolven kupariöljykyllästettä että pitkään käytössä ollutta kreosoottia. Kreosootin käyttö on sallittua edelleen ratapölkyissä sekä sähkö- ja telejohtojen pylväissä, mutta ei kuluttajatuotteissa.
”Valmistaudumme tulevaan modernisoimalla tehdasta kokonaisuudessaan.”
Tulevalla Lehtoranta viittaa Euroopan unionin kemikaalien käyttörajoituksiin, joiden perusteella kreosoottiöljy on poistumassa markkinoilta vuonna 2029 tai 2030.
Kyllästämö on osa Höljäkän laitoksen 10–11 miljoonan euron investointiohjelmaa.
Ohjelman toinen merkittävä osa on pylväskuivaamo, joka on ollut käytössä viime marraskuusta lähtien. Se kaksinkertaisti Höljäkän kuivauskapasiteetin.
Scanpolen investointiohjelma kaksinkertaisti Höljäkän kuivauskapasiteetin. Edessä oikealla on uusi kuivaamo ja sen vieressä aiemmin tehty kuivaamo. Kuva: Jarno ArtikaToimitusjohtaja Janne Monni sanoo, että investoinneilla poistetaan tuotannon pullonkauloja.
”Scanpole Groupin tuotannosta ja tuloksesta merkittävä osa tehdään ulkomailla. Se perustuu paljon jonkin muun maan puunhankintaan kuin Suomen”, Monni toteaa.
Scanpole Group
Osa Iivari Mononen -konsernia.
Tuotantolaitokset Suomessa, Norjassa, Irlannissa ja Iso-Britanniassa. Myyntikonttori Ruotsissa.
Liikevaihto 2024: 87 miljoonaa euroa.
Liikevaihto 2025: 110 miljoonaa euroa. (tilintarkastamaton luku)
Henkilöstö: 167
”Haluamme parantaa pohjoismaisten yhtiöidemme kannattavuutta ja pyrimme laajentamaan lopputuotteiden valmistusta Suomessa.”
Monnin mukaan yhtiö investoi mielellään Suomeen ja varsinkin Itä-Suomeen.
”Investoinnit lisäävät työpaikkoja ja nostavat hienon suomalaisen raaka-aineen jalostusastetta.”
Nyt Höljäkän kyllästämöllä työskentelee 33 ihmistä. Määrä nousee, kun uusi kyllästämö pääsee vauhtiin.
Rakentamisen ja yksityisen kulutuksen suhdanteet heiluttavat metsäteollisuuden tuotteiden kysyntää, mutta pylväskauppa ei ole yhtä suhdanneherkkää.
”Se perustuu asiakkaidemme eli verkkoyhtiöiden tasaiseen ja suunnitelmalliseen toimintaan.”
Myrskyt katkovat ilmakaapeleita ja verkkoyhtiöt kaivavat kaapeleita maahan. Tarvitaanko pylväitä tulevaisuudessa?
”Tarvitaan. Kysyntä Suomessakin on ollut melko tasaista vuosikausia. Irlannin ja Iso-Britannian saarilla halutaan rakentaa ilmaan, koska se on kustannustehokkain tapa, eikä siellä ole niin paljon puitakaan ilmakaapeleiden uhkana.”
Monni sanoo, että on isot sähköverkko- ja teleoperaattorit pitävät puupylväiden hiilensidontakykyä edelleen tärkeänä, vaikka se ei juuri nyt ole ykköspuheenaihe maailman viime aikojen myllerrysten takia.
Pylväiden raaka-aineen on tultava sertifioidusta metsästä.
”Sertifiointi näkyy arjessa vähän, mutta sitä edellytetään tarjouskilpailuihin pääsemiseksi. Kääntäen voi sanoa, että meillä ei olisi liiketoimintaa, jos puu tulisi sertifioimattomista metsistä.”
Monni arvioi, että painekyllästämisen maine historiassa ei ollut erityisen hyvä, mutta tilanne on muuttunut.
”40–60 vuotta sitten asioita ei ole hoidettu hyvin, mutta siitä on parannettu paljon.”
Janne Partanen aloitti Iivari Mononen -konsernin metsäjohtajana vuoden alussa. Kuva: Jarno ArtikaUusi kyllästyslinjasto lisää puun kulutusta Höljäkässä. Siihen vastaaminen on yhtiössä vuoden alussa aloittaneen metsäjohtaja Janne Partasen vastuulla.
”En näe Suomessa ongelmia puun saatavuudessa. Puuta on, ja meillä on tavat löytää arvokkaat pylväiksi soveltuvat puut. Lähtökohtaisesti meillä on käsissämme merkittävä kilpailuetu, sillä suomalainen mänty soveltuu ominaisuuksiltaan erinomaisesti pylväisiin.”
”Lähtökohtaisesti meillä on käsissämme merkittävä kilpailuetu.”
Partasen mukaan järeiden puiden, niin sanottujen stouttien, tilanne ei kuitenkaan helpota. Niitä on aina vaan vähemmän. Stouttipuu on rinnan korkeudella halkaisijaltaan 30 senttimetriä tai enemmän.
Metsänomistajalle laadukas pylväspuu tietää lisätuloja. Hinnoista puhuttaessa ostajiin iskee usein varovaisuus, mutta perinteisen nyrkkisäännön mukaan pylväspuu nostaa kuutiohintaa noin kymmenellä eurolla.
”Tässä on syytä muistaa, että hyvissä stout-leimikoissa jalostusarvo voi olla korkeampikin. Käytännössä hinta vaihtelee leimikon laadun mukaan paljonkin.”
Uuden metsäjohtajan ja yritysostojen myötä Scanpole on laajentanut hankinta-aluettaan. Nyt se kattaa muun muassa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Etelä- ja Pohjois- Savon ja Keski-Suomen.
”Iso osa hankintaa on se, miten tunnistetaan pylväsleimikot ja saadaan niistä tarvittavia mittoja.”
Matti Vaahersola sorvaa pylväspuita. Kuva: Jarno Artika
Janne Lukkarinen varmistaa pylväsaihioiden mitat ja laadun. Kuva: Jarno Artika
Antti Heikkinen loveaa pylväisiin tukirautojen kiinnityskohtia. Kuva: Jarno ArtikaTekninen johtaja Lehtoranta ottaa vielä puheeksi, että yksinkertaiselta vaikuttavaan kyllästettyyn puupylvääseen liittyy monta yksityiskohtaa.
”Ensin pitää hankia laadukkaat puut. Ne pitää osata kuoria ja sorvata oikein. Pylväspuun kuivaus vaatii osaamista, sillä väärä kuivaus halkaisee puut. Ennen kyllästystä porataan ja lovetaan pylväät asiakkaan toiveiden mukaan.”
”Kyllästämisessä tavoitellaan mahdollisimman suurta täyttöastetta kannattavuuden saavuttamiseksi. Kyllästysainetta pitää mennä puhun asiakkaan vaatimusten mukainen määrä ja se on myös pystyttävä todentamaan. Kyllä näitä yksityiskohtia riittää!”
Kyllästyslinjalta juuri ulos tullut pylväsnippu. Nämä puut saivat kuparikyllästeen. Kuva: Jarno ArtikaArtikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
