Kielletäänkö kuitupuun polttaminen? Metsänomistajille voi olla luvassa kylmää kyytiä keskiviikkona, kun puuenergian kohtaloa puidaan EU:ssa

Suomen toiveet puun energiakäytön rajoitusten lieventymisestä saattavat jäädä haaveeksi, kun EU:n komissio, neuvosto ja parlamentti käyvät keskiviikkona neuvotteluja uusiutuvan energian direktiivin (red III) muutoksista.

Parlamentin ympäristövaliokunnan neuvottelijan ja Renew-ryhmän europarlamentaarikon Nils Torvaldsin mukaan Euroopan energiakriisi on ajanut jo puoli vuotta kestäneet neuvottelut umpisolmuun.

Osa EU:n energia- ja ilmastolainsäädännöstä on syntynyt jo ennen Ukrainan sotaa, mikä on aiheuttanut osassa jäsenmaista tarvetta perääntyä vanhoista päätöksistä.

”Jos biomassa olisi ainoa asia joka hiertää, päästäisiin varmasti tänään alkuillasta sopimukseen.”

Uusiutuvan energian direktiivin päivittäminen on osa laajempaa Fit for 55 -pakettia, jonka tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalisuus EU:ssa vuoteen 2050 mennessä.

Saksalla ja Ranskalla on Torvaldsin mukaan ratkaiseva rooli neuvotteluissa. Tulevaisuuden energiaratkaisut ovat niille arka aihe, mikä hankaloittaa myös uusiutuvan energian direktiivin muutoksista sopimista. Saksa on jo sulkenut tai sulkemassa suuren osan ruskohiili- ja ydinvoimaloistaan. Ranskalla kynnyskysymyksenä on taasen se, lasketaanko ydinvoimaa uusiutuvaksi energiaksi.

”Molemmat maat ovat tietyllä tavalla Suomea ja Ruotsia huonommassa asemassa. Suomessa ja Ruotsissa uusiutuvan energian osuudet ovat jo sen verran isot, että pärjäämme tulevaisuudessa kohtalaisen hyvin”, Torvalds pohtii.

”Esillä on ollut myös uhkaus, että jos Ranska ja Saksa eivät pääse yhteisymmärrykseen, siirtyy direktiivi pois Ruotsilta Espanjalle ja homma alkaa alusta syyskuussa.”

MT:n saamien tietojen mukaan direktiivissä tullaan linjaamaan jollain tapaa puun kaskadikäyttöä.

Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen on lisännyt puun polttoa ja Ukrainan sota on vauhdittanut siirtymää entisestään, minkä vuoksi parlamentti haluaa linjata tiukasti, millaista puuta saa polttaa.

Käytännössä kaskadiperiaate ohjaisi kuitupuuta ensisijaisesti teollisuuden käyttöön.

Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi painottaa, että uusiutuvan energian direktiivi ottaa kantaa vain puun energiakäyttöön mutta ei siihen, mitä kuitupuusta tai tukista saa valmistaa.

Jos kaskadikäytto kirjataan mukaan direktiiviin, siitä seuraisi Niemen mukaan todennäköisemmin jonkinlaiset kansallisesti määritettävät läpimittarajat energiapuulle.

”Jäsenmaiden erityispiirteet on huomioitava, jotta lainsäädäntö toimii. Jos puuta ei voida jostain syystä hyödyntää jalostukseen, niin ei sitä pidä haaskata ja silloin energiakäyttö on mahdollista.”

MTK pelkää, että polttoon kelpaavan puun tiukka luokittelu vääristäisi Suomen puumarkkinat.

MTK:n metsäjohtajan Marko Mäki-Hakolan mukaan ne toimivat jo nyt kaskadiperiaatteella mutta sääntelyn sijaan markkinalähtöisesti.

Rajoitukset voisivat pahimmillaan vaarantaa teollisuuden tulevaisuuden puun saannin. Ne leikkaisivat myös metsänomistajien puukauppatuloja ja olisivat ilmastolle turmiollista, jos esimerkiksi ensiharvennuspuuta ei saisi käyttää energiaksi.

”Sääntelyllä saataisiin aikaan vaan harmia, eikä luokittelu ole taloudellisesti mahdollista.”

EU:n parlamentin viime syksynä hyväksymä esitys rajoittaa primäärisen metsäbiomassan eli suoraan metsästä saatavan puuaineksen osuutta uusiutuvan energian tavoitteesta.

Suomi ja 11 muuta metsäistä maata ovat vaatineet kirjeitse EU:lta, että kaikki metsäbiomassa tulisi laskea rajoituksetta uusiutuvan energian tavoitteeseen.

Parlamentin esityksessä mukaan laskettaisiin vain vuosien 2017–2022 keskimääräinen metsäbiomassa käyttö, jonka jälkeen osuutta vähennettäisiin asteittain. Sekundäärinen puu eli metsäteollisuuden sivuvirrat laskettaisiin sen sijaan kokonaisuudessaan mukaan tavoitteeseen.