Suomi saattaa olla yksi häviäjistä, kun puuenergiasta väännetään Brysselissä − jäsenmailta puuttuu yhteinen linja

EU-parlamentin, komission ja jäsenmaiden muodostaman neuvoston kolmikantaneuvottelut uusiutuvan energian direktiiviin (REDIII) tehtävistä muutoksista ovat pahasti umpisolmussa.

Varsinainen poliittinen vääntö on edessä vasta maaliskuun lopussa. MT:n Brysselistä saamien tietojen mukaan direktiiviä ei välttämättä saada maaliin edes kesäkuun lopussa päättyvällä Ruotsin puheenjohtajakaudella.

”Ongelmana on se, että jäsenmaiden muodostama neuvosto ei ole pystynyt määrittelemään omaa kantaansa”, parlamentin ympäristövaliokunnan neuvottelijana savottaan osallistuna Renew-ryhmän europarlamentaarikko Nils Torvalds korostaa.

Monissa jäsenmaissa fossiilisista energiaähteistä on siirrytty polttamaan puuta. Kovan kysynnän vuoksi pellettejä tehdään jopa kuitu- ja tukkipuusta. Ukrainan sodan laukaiseman energiakriisin myötä tilanne on vain kärjistynyt.

Juuri siksi parlamentti vetää edelleen tiukkaa linjaa, kun primäärin metsäbiomassan, eli käytännössä kaiken suoraan metsästä tulevan puuaineksen polttamisesta neuvotellaan.

Parlamentissa hyväksyttiin viime syksynä esitys, jonka mukaan suoraan metsästä saatava puuaines luetaan uusiutuvan energian tavoitteeseen vain, jos sen käyttö ei ylitä vuosien 2017-2022 keskimääräistä tasoa.

Suomi on kirjeitse vaatinut yhdessä 11 EU:n metsätalousmaan kanssa, että kaikki metsäbiomassa, myös harvennushakkuiden tähteet, oksat, latvukset ja kannot luettaisiin jatkossakin rajoituksetta osaksi uusiutuvan energian tavoitetta. Suomessa varsinaisen ainespuun polttamista pyritään joka tapauksessa välttämään.

Suomi voi olla väännön häviäjä. Parlamentti ei suostu kertomaan omaa malliaan mahdollisesta Suomen kannalta siedettävästä kompromissista, koska osa ainespuuta polttavista jäsenmaista haluaisi kaataa puuenergiaa koskevat rajoitukset kokonaan. Suomelle riittäisi se, että ainakin hakkuutähteet luettaisiin jatkossakin osaksi uusiutuvan energian tavoitetta.

”Komissiolta odotetaan myös uutta esitystä, mutta se on todennäköisesti hyvin samanlainen kuin aikaisemmat, koska jäsenmaiden kanta on epäselvä. Epäviralliset neuvottelut eivät ole toistaiseksi johtaneet mihinkään”, Torvalds tuskailee.

Suomessa primäärisen metsäbiomassan osuus uusiutuvista energianlähteistä oli vuonna 2020 noin 11 prosenttia ja kaikista energialähteistä neljä prosenttia.

Tätä osuutta olisi tarkoitus nostaa tuntuvasti, kun fossiilisista polttoaineista pyritään eroon. Jos EU-parlamentin linja menee läpi, puubiomassan käyttöä joudutaan vähentämään vääjäämättä.