
Polttopuukauppa kävi viime vuonna poikkeuksellisen kuumana. Moni metsänomistaja teki polttopuita omaan tarpeeseen mutta myös myyntiin kovan kysynnän ja nousseiden hintojen myötä.
"Jouduin aloittamaan jo syyskuussa aloittamaan ei oo -myynnin. Puunsaannissa on syksyllä ongelmia, sillä puun pitää lehdetön. Jos puu on lehdessä ja täynnä vettä, ei sitä kannata kuivata koneellisesti”, kertoo ähtäriläinen metsänomistaja ja klapiyrittäjä Antti Kortteinen.
Yrittäjä sai kuitenkin hankittua viime syksynä vielä yhden kuorman koivukuitua. Viimeiset kuivurissa olleet klapit myytiin vuodenvaihteessa.
”Omassa metsässä oli kone vuoden alussa harventamassa ja siitä tuli vähän koivukuitua. Lisäksi täytyy yrittää ostaa jostain muualta.”
Kortteinen aloitti sivutoimisen klapiyrittäjyyden vuonna 2006 pian kotitilalla tehdyn sukupolvenvaihdoksen jälkeen.
”Rakensin uuden talon vuonna 2014, ja ennen sitä vuonna 2007 olin jo tehnyt hakkeella toimivan lämpökeskuksen. Mitoitin lämpökeskuksen polttopuiden kuivaukseen. Metsäkeskuksen bioenergianeuvoja nauroi silloin päin naamaa, kun sanoin ryhtyväni kuivaamaan klapeja”, Kortteinen naureskelee.
Päätös vanhaan navettaan rakennetusta lämpölaitoksesta sekä AIV-siiloon ja heinälatoon tehdyistä kuivureista osoittautui viimeistään viime vuonna kullanarvoiseksi, kun polttopuiden kysyntä suorastaan räjähti käsiin.
Tällä hetkellä Kortteinen myy vuosittain 500–1 000 irtokuutiota klapeja. Enemmänkin menisi kaupan, jos myös aikaa ja raaka-ainetta olisi enemmän.
Metsänomistamisen ja polttopuuyrittäjyyden lisäksi Kortteinen toimii päätoimisesti Keski-Suomen metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijana Multialla ja sivutoimisesti maaseutuyrittäjänä.
Klapien hinnat ovat tuplaantuneet Kortteisen lähes 20-vuotisen yrittäjyyden aikana. Tällä hetkellä yrittäjän Ähtäriin toimittamalla irtokuutiolla klapeja on hintaa 70 euroa.
”Suurissa kaupungeissa ja taajamissa hinnat ovat isommat. Polttopuiden hinnoittelu perustuu siihen, että ihmiset ostavat pieniä määriä, jolloin kuljettamisen osuus kasvaa.”
Kortteinen toimittaa valtaosan klapeista asiakkailleen itse kuorma-autolla. Pienemmät erät liikkuvat muutaman kuution sisäänsä mahduttavalla peräkärryllä.
”Pieni prosentti käy hakemassa itse puut. Kaikki polttopuut menevät lähiseuduille Ähtäriin.”
Polttopuun alkuperän kanssa tulee olla tarkkana verotuksessa.
Oman metsän puista tehdyistä haloista, klapeista tai muusta energiapuusta saatu myyntitulo on metsätalouden pääomatuloa (2C-lomakkeen kohta 2). Myyntitulot kirjataan sen vuoden tuloksi, jolloin maksu on tullut tilille. Myyntitulon hankkimiseen liittyvät kulut voi vähentää metsätalouden menoissa (kohta 7).
Jos metsänomistaja ostaa puuta ulkopuoliselta ja myy sen polttopuuna, saatu myyntitulo on maatalouden tuloa ja puiden ostohinta maatalouden menoa. Ne ilmoitetaan Omaverossa tai lomakkeella 2 kohdan 2 Tuloverolaskelma osassa A Maatalouden tulot ja B Maatalouden menot.
Oman metsän puista tehtyjen polttopuiden myyntitulo on metsätalouden pääomatuloa.
Myyntitulot kirjataan sen vuoden tuloksi, jolloin maksu on tullut tilille.
Tulojen hankkimiseen liittyvät kulut voi vähentää metsätalouden pääomatulosta.
Menoja ei voi vähentää yksityistalouden käytöstä, sillä se on verovapaata. Esimerkiksi klapikoneen hankintamenon voi vähentää vain silloin, jos polttopuuta valmistaa myytäväksi.
Myyntitulosta saa vähentää myös oman työn arvon eli hankintatyön arvon, jos myytävän puutavaran on valmistanut tai kuljettanut itse.
Jos polttopuuta valmistaa esimerkiksi naapurilta ostetusta puutavarasta, saatu myyntitulo ilmoitetaan maatalouden veroilmoituksella. Myyntitulosta voi vähentää puiden hankintahinnan.
Jos polttopuumyyjä ei omista maatilamaata, verotetaan polttopuukaupat elinkeinotoimintana.
Polttopuiden myynti on puukaupan tavoin arvonlisäverolaissa tarkoitettua verollista myyntiä.
Jos yhteenlasketut arvonlisäverolliset myyntitulot ylittivät viime vuonna 15 000 euroa, tulee metsänomistajan ilmoittautua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.
Lähde: Vero.fi
Yrittäjätaipaleensa alussa Kortteinen koki menojen jakamisen metsätalouden ja maatalouden välillä haastavaksi, kun hän teki polttopuuta sekä oman metsän että ostetusta puusta.
”Yritystoiminnassa joutuu ennakoimaan ja kikkailemaan. Onneksi verottaja ymmärtää ja sieltä ssaa myös hyviä neuvoja.”
Oman asunnon tai kesämökin lämmittämiseen käytetyn puutavaran arvo on verovapaata, eikä sitä kirjata metsätalouden veroilmoitukseen. Tällöin polttopuiden tekoon liittyvät menot ja investoinnit eivät ole vähennyskelpoisia.
Löydät MT:n vuoden 2022 vero-ohjeet Maaseudun Tulevaisuuden näköislehden alta liitteet-kohdasta.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
