• Kansallinen metsästrategia 2035 lähti lausunnoille – uudistamisen taustalla toimintaympäristön nopea muutos

    Huoltovarmuuteen ja omavaraisuuteen liittyvät tavoitteet heijastuvat voimakkaasti suomalaiseen metsäalaan.
    Kansallinen metsästrategia on yhteensovittava elinkeinostrategia, jossa otetaan huomioon niin ihminen, ympäristö kuin talous.
    Kansallinen metsästrategia on yhteensovittava elinkeinostrategia, jossa otetaan huomioon niin ihminen, ympäristö kuin talous. Kuva: Pentti Vanska
    Metsä|Metsäpolitiikka
    10.10.202212:40
    Mia Jouslehto

    Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille luonnoksen Kansalliseksi metsästrategiaksi. Uudistettu strategia tulee ohjaamaan Suomen metsäpolitiikkaa ja julkisen vallan metsätoimia vuoteen 2035 saakka. Lausuntoaika jatkuu ministeriö mukaan 14. marraskuuta 2022 asti.

    Metsästrategian uudistamisen taustalla on alan toimintaympäristön nopea muutos sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Esimerkiksi huoltovarmuuteen ja omavaraisuuteen liittyvät tavoitteet heijastuvat voimakkaasti suomalaiseen metsäalaan. Strategialla on lisäksi liittymäkohtia useisiin muihin kansallisiin ja kansainvälisiin strategioihin ja ohjelmiin.

    Kansallinen metsästrategia on yhteensovittava elinkeinostrategia, jossa otetaan huomioon niin ihminen, ympäristö kuin talous. Myös strategialuonnoksessa huomioidaan siksi kokonaisvaltaisesti kestävän kehityksen eri osa-alueet. Metsien merkitykseen ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa kiinnitetään luonnoksessa erityistä huomiota.

    Uuden metsästrategian visio on ”Kasvavaa hyvinvointia metsistä ja metsille”. Strategia rakentuu neljästä päämäärästä. Päämääränä on, että Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö uudistuvalle ja vastuulliselle metsäalalle. Toiseksi, metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä. Kolmantena päämääränä on vahvistaa metsien elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä. Neljäs päämäärä on vahvistaa tiedolla johtamista ja osaamista metsäalalla.

    Strategian toimeenpanoa varten on laadittu lisäksi hankesalkku, jossa kuvataan keskeisimmät toimenpiteet päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi.

    Strategian valmistelu on edennyt vuoden 2022 aikana vaiheittain laajasti osallistavassa prosessissa. Valmistelun kuluessa on järjestetty lukuisia työpajoja, kyselyjä, seminaareja ja keskustelutilaisuuksia eri sidosryhmille. Strategiatyötä on tuettu myös monilla tutkimus- ja selvityshankkeilla.

    Nyt alkanut lausuntokierros on keskeinen osa metsästrategian vuorovaikutteista valmisteluprosessia. Strategia viimeistellään lausuntokierroksella saadun palautteen pohjalta, ja kansallinen metsäneuvosto käsittelee sitä sen jälkeen joulukuun kokouksessaan.

    Lisää aiheesta
    • EU:n metsästrategiassa ei puututa kovin tarkasti hakkuisiin.

      Metsäpolitiikka | Metsästrategia hyväksyttiin EU-parlamentin maatalousvaliokunnassa äänin 30–2, 10 tyhjää

      Tilaajalle
    • Maassa pitäisi pystyä löytämään yhteinen metsäpolitiikan linja, toteaa Petri Vanhala.

      Metsäpolitiikka | Paperiliiton Vanhala toivoo Suomen vievän yhtenäistä metsäpolitiikan linjaa EU:n suuntaan: ”Metsätalous, virkistyskäyttö, luonnonsuojelu – kaikkien pitää ottaa askelia toisiaan kohti”

    • Sanna Marin puhui tänään tiistaina Euroopan parlamentille.

      Metsäpolitiikka | Marin: ”Metsäpolitiikka on osa kansallista kompetenssia” – Suomella ei vielä kantaa metsien käyttöä koskevaan uusiutuvan energian direktiiviin

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin