Räjähdysmäistä kasvua vai nälkiintyviä poikasia ‒ näin toimii myyrien ja pöllöjen kohtalonyhteys

Tavallisesti myyräkannat vaihtelevat kolmen vuoden jaksoissa. Kun olot ovat suotuisat, myyrät lisääntyvät nopeasti. Ravinnon ehtyessä talvella kanta kääntyy laskuun, ja myyriä saalistavat pedot jouduttavat romahdusta. Sen jälkeen myyräkanta elpyy aluksi hitaasti, koska runsastuneet pedot eivät heti salli uutta nousua.

Suuressa osassa maata myyräsykli ei todellisuudessa ole näin selväpiirteinen. Viime vuosina kannanvaihtelu on ollut säännöllistä lähinnä Pohjanmaan maakunnissa.

”Syklisyys voi kadota tai heikentyä pitkäksikin aikaa, noin 10–15 vuodeksi. Kannanvaihtelu voi muuttua vuodenaikaiseksi, jolloin myyriä on keväisin vähemmän ja syksyllä vähän enemmän”, kertoo johtava tutkija Otso Huitu Luonnonvarakeskuksesta.

Syklien särkymisen syyksi on epäilty ilmastonmuutosta, mutta yhteyttä ei ole voitu osoittaa. Selvää kuitenkin on, että epäsuotuisa talvi voi viedä myyräkannan nousulta eväät. Jos sulamisvesi pääsee hangen alle ja maa jäätyy, myyrä ei pääse ravintoonsa kiinni.

Taimituhoja myyrät aiheuttavat yleensä huipun aikaisena syksynä ja talvena. Silmut ja kuori ovat niille toissijaista ravintoa, joka kelpaa paremman puutteessa. Metsämyyrä syö taimia latvasta, peltomyyrän vahingot näkyvät yleensä taimien tyvellä, hangen alle jääneissä osissa.

Myyriin erikoistuneiden petojen kuten helmipöllön, sarvipöllön ja tuulihaukan kannat seurailevat myyräsykliä, kertoo Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimiston johtaja Jari Valkama. Parhaiten pöllöjen lisääntyminen onnistuu ennen huippua pesivillä pareilla. Myyrähuipun aikana helmipöllön pesiä voi olla jopa yli 10 sadalla neliökilometrillä, pohjavaiheessa ei välttämättä yhtäkään pesää.

”Kun myyräkanta on nousussa, pöllökanta kasvaa, ja poikasilla on hyvät mahdollisuudet pysyä elossa yli syksyn ja talven. Jos pesintä osuu myyrähuippuun, poikasilla on huonot selviämisnäkymät ensimmäisen elinvuoden aikana.”

Epäsäännöllisten myyräsyklien oloissa helmipöllönkin kanta vaihtelee paikallisesti. Pöllöt myös vaeltavat ravinnon perässä. Esimerkiksi kahtena edellissyksynä helmipöllöt vaelsivat ravinnon perässä Lounais-Suomeen, missä myyriä oli silloin enemmän kuin suuressa osassa maata.