Metsähanhen pesimäalueilla pyynti tapahtuu suoalueilla ja lammilla ja ajoittuu metsästyskauden alkuun. Kuva: Hannu Huttu
Metsähanhet ja tundrahanhet runsastuneet Länsi-Suomessa – pelloilla majailee nyt isoja parvia
Valkoposkihanhia enemmän maastossa voi toistaiseksi nähdä harmaanruskeita hanhia: tundra- ja taigametsähanhia sekä tundrahanhia. Lintuja voi sopivilla paikoilla nähdä tuhansittain Oulun seudulta etelään.Tilaajalle
Taigametsähanhella nokan oranssinkeltainen alue on tyypillisesti laaja, ja nokan tyvellä on vaihteleva alue mustaa. Lajien erottaminen toisistaan on joskus vaikeaa. Kuva: Hannu HuttuTämä kevät oli aikainen ja metsähanhet tulivat ajoissa Suomeen ja ovat siten viipyneet täällä pitkään.
”Metsähanhet ja tundrahanhet ovat tosiaan viime vuosina runsastuneet Länsi-Suomen levähdysalueilla. Muutos selittyy pääasiassa tundrametsähanhien runsastumisesta noilla alueilla, joka puolestaan selittynee muutoksilla muuttokäyttäytymisessä eli muuttoreitin ja levähdysalueiden siirtymisellä länteen”, toteaa Luonnonvarakeskuksen projektitutkija Antti Piiroinen.
”Metsähanhet ja tundrahanhet ovat tosiaan viime vuosina runsastuneet Länsi-Suomen levähdysalueilla.”
Syitä muuttokäyttäytymisen muutokselle ei ole tutkittu. Piiroisen mukaan Länsi-Suomessa on paljon hanhien levähtämiseen soveltuvaa ympäristöä, jossa on runsaasti maatalouden tarjoamaa ravintoa.
Suomen länsirannikolta on havaintoja runsastuvan merihanhikannan aiheuttamista vahingoista viljelyksille. Metsähanhen kevät- ja syysmuutto ajoittuvat Suomessa maatalouden vuodenkierron kannalta yleensä sellaisiin ajankohtiin, jolloin merkittävät vahingot eivät ole niin todennäköisiä kuin myöhemmin muuttavien valkoposkihanhien kohdalla.
Metsähanhien hoitosuunnitelma päivitettiin vuonna 2024. Sen päätavoitteena on hoitaa ja suojella taigametsähanhen kantaa ja elinympäristöjä niin, että hanhikanta elpyy ja säilyy elinvoimaisena ja arvostettuna, kestävän käytön mukaisesti metsästettävänä riistavarana.
Suomessa pesivän metsähanhikannan suojelemiseksi metsähanhen metsästys on ollut kiellettyä suuressa osassa maata. Metsästysvuoden 2024/2025 kokonaissaalis oli 402 metsähanhea.
Metsähanhen erottaminen perustuu pään ja nokan muotoon ja väriin. Huolellinen ruokailevien tai lepäilevien lintujen tarkkailu tai saalislintujen tutkiminen yleensä mahdollistaa lajin määrityksen. Maasto-olosuhteissa taigametsähanhen nokka näyttää usein oranssinkeltaiselta ja matalalta. Pään ja nokan alue on tyypillisesti tundrametsähanhea pidempi ja matalampi. Tundrametsähanhen pää näyttää pyöreämmältä ja on tummempi kuin kaula. Nokka näyttää tummalta ja korkealta. Maastossa taigametsähanhen pidempi kaula ja elegantimpi olemus ovat hyvä lisätuntomerkki, jolla sen erottaa tundrametsähanhesta.
Tundrahanhi puolestaan on harmaahanhi, jonka nokka lähes yksivärisen vaaleanpunainen. Aikuisen parhaita tuntomerkkejä ovat valkoinen otsalaikku ja vatsan mustat, poikittaiset raidat.
13.5. Korjaus: Taigametsähanhi ja tundrametsähanhi luetaan omiksi lajeikseen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
