Tohmajärvellä kaadettu susi paljastui dna-tutkimuksissa myöhemmin koirasudeksi. Kuva: Mika Piiroinen
Essayah: ”Vahinkoperusteisia susien poikkeuslupia haetaan yllättävän vähän”
Heinäkuussa voimaan tullut vahinkoperusteisten poikkeuslupien helpotuksen jälkeen susia on poikkeusluvilla poistettu 11 kappaletta. Maa- ja metsätalousministeri kannustaa hakemaan lupia aktiivisemmin.Tilaajalle
Susia on kaadettu asetuksen voimaantulon jälkeen poronhoitoalueen ulkopuolella 15 kappaletta. Kuva: Markku VuorikariValtioneuvoston asetus metsästyslaissa säädetystä vahinkoperusteisista poikkeusluvista tuli voimaan heinäkuussa 2024. Asetuksella haettiin helpotusta erityisesti asutuksen lähistöllä pyörivien susien poistoon sulan kauden aikana. Asetuksessa poistettiin muun muassa poistettavan suden yksilöintipakko.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) sanoo, että asetus on tuottanut jo tulosta.
”Susia on kaadettu asetuksen voimaantulon jälkeen poronhoitoalueen ulkopuolella 15 kappaletta”, Essayah toteaa.
Näistä 11 on kaadettu Suomen riistakeskuksen myöntämillä vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla ja neljä poliisin määräyksellä. Ministeriön mukaan poikkeusluvilla kaadetuista susista neljää epäillään koirasusiksi. 15 kaadetun suden lisäksi on kaadettu neljä varmistettua koirasutta.
Essayah toteaakin, että asetus on tuonut samalla apua myös kasvavaan koirasusiongelmaan, sillä koirasudet ovat usein niitä, jotka aiheuttavat paljon ongelmia niiden ihmisarkuuden puuttumisen takia.
DNA-keräyksen ja Luken lisämäärärahan varsinaisena tarkoituksena on suden kanta-arvion tarkentaminen, mutta sen vaikutuksena myös koirasusista saadaan lisätietoa.
Essayah kummastelee sitä, että vahinkoperusteisia poikkeuslupia haetaan yllättävän vähän, vaikka somessa ongelmia laajasti päivitellään.
”Tulee muistaa, että somessa asiasta kertominen ei edistä asiaa”, Essayah toteaa ja kannustaa vahinkoa kärsineitä hakemaan poikkeuslupia. Olennaista on kertoa petohavainnosta alueen suurpetoyhdyshenkilölle. Mikäli peto aiheuttaa välitöntä vaaraa ihmisille, tulee olla yhteydessä poliisiin.”
”Poikkeuslupien haku tyssää yhä yleensä siihen, että Tassuun ei ole kirjattu havaintoja.”
Tohmajärvellä useampia vahinkoperusteisia poikkeuslupia hakenut Mika Piiroinen arvelee lupien vaisun hakemisen taustalla olevan se, että poikkeuslupien haku tyssää yhä yleensä siihen, että Tassuun ei ole kirjattu havaintoja. Viranomainen on Piiroisen mielestä turhankin varovainen päätöksissään.
”Riistakeskuksen päätöksenteko perustuu pitkälti havaintomateriaaliin, ja jos kirjauksia ei ole, lupaa on vaikea saada vaikka sille olisi selkeä tarve.”
”Kokemukset siitä, että lupaa ei saada, turhauttavat hakijoita vielä enemmän. Ehkä viranomainen voisi lupien kanssa voisi olla höllempikätinen ainakin silloin, kun selkeitä vahinkoja on jo ollut, vaikka havaintoja ei olisi raportoitu Tassuun pidemmältä ajalta”, Piiroinen toteaa.
”Lupien hakeminen on vielä alkutekijöissään siinä mielessä, että ensimmäisiä lupia on vasta opeteltu hakemaan. Oikeastaan voisi sanoa, että nyt on vasta ehditty raapaisemaan jäävuoren huippua.”
Metsästäjäliitolla on parhaillaan suunnitteilla palveleva puhelin, joka konsultoisi karkotus- ja poikkeuslupien hakijoita.
”Siitä toivotaan tulevan se taho, johon voisi turvautua hakemusta tehdessään. Näin kaikkien ei tarvitsisi keksiä pyörää uudelleen.”
Poronhoitoalueella susia kaadettiin viime vuonna 62 kappaletta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
