Vieraslajien hävittäminen pihamaalta on maanomistajan velvollisuus – apuja on tarjolla niukasti
Vaikka laki velvoittaa maanomistajaa torjumaan haitalliseksi luokiteltuja vieraslajeja omistamillaan mailla, ei torjuntatyöhön erikseen kohdennettua rahoitusta ole enää tarjolla. Joissain tapauksissa tukia voi saada muitakin reittejä pitkin.Tilaajalle
Lupiinia on tuotu Eurooppaan alunperin koristekasviksi. Kuva: Jaana KankaanpääVieraslajilaki ja voimassa olevat asetukset velvoittavat maanomistajaa torjumaan omistamallaan mailla havaittuja haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja, kertoo Lupa- ja valvontaviraston vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen.
Velvoite koskee nimenomaisesti haitallisiksi luokiteltuja vieraslajeja.
”Meillähän voi olla myöskin vieraslajeja, jotka eivät ole haitalliseksi säädettyjä, ja niitä koskee vain levittämisen ja luontoon päästämisen kielto”, Leinonen toteaa.
Kaikki haitallisiksi luokitellut vieraslajit täyttävät samat kriteerit ja ovat uhka luonnontilaisille lajeille. Näin hälytyskellojen tulisi soida yhteenkin lajiin törmätessä.
Vaikka vieraslajien levittäminen luontoon on jo rangaistava teko, tulevaisuudessa rikoslakia on tarkoitus täydentää erillisellä vieraslajirikoksella.
Lajien torjuminen on kuitenkin pitkälti maanomistajan omalla kontolla, sillä apumekanismeja on tarjolla rajoitetusti. Maa- ja metsätalousministeriön erikseen vieraslajien torjumiseen kohdennettu rahoitus päättyi vuonna 2024.
”Pääsääntöisesti ihan korvamerkittyä rahaa, ikävä kyllä, ei ole tällä hetkellä”
”Pääsääntöisesti ihan korvamerkittyä rahaa, ikävä kyllä, ei ole tällä hetkellä”, Leinonen toteaa.
Joissain tapauksissa EU:n LIFE -rahoitus ja kansallinen Helmi -ohjelma voivat auttaa maanomistajaa torjuntatöissä, vaikka yksin rahoitusta ei voi hakea. Lisäksi ennallistamishankkeet ja maaseuturahoitus voivat Leinosen mukaan ”taipua” vieraslajien torjumiseen.
Leinonen kertoo, ettei uusia rahoitusmalleja ei ole kuitenkaan näillä näkymin tulossa.
”Toki nyt nämä nykyiset instrumentit, juuri nämä EU Life -hankkeet ja sitten maaseuturahoitus, Helmi-hankkeet ja ennallistamistuet, niin kannattaa niitä hyödyntää siltä osin, kun ne vain suinkin taipuvat siihen”, Leinonen kehottaa.
Vaikkei tukea olisikaan tarjolla naapurustojen kannattaa harjoittaa torjuntatöitä yhteisvoimin.
”Kaikki se, mitä naapurit käyttää siihen riitelemiseen siitä, että kun minä teen ja naapuri ei, niin se on hukkaan heitettyä energiaa. Saman energian voisi käyttää yhdessä vieraslajien torjumiseen”, Leinonen summaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
