• Ennallistamisväännön lopputulos on selkeä kompromissi, arvioi Metsäteollisuus – ”Painottaisin kansallisen toimeenpanon tärkeyttä”

    Ennallistamisasetus on kehittynyt Euroopan komission ehdouksesta, mutta epäselviä kohtia on vielä jäljellä.
    Tilaajalle
    Selkeää kehitystä on tapahtunut selkeästi esimerkiksi maa-alueiden ennallistamistavoitteet määrittelevässä artiklassa.
    Selkeää kehitystä on tapahtunut selkeästi esimerkiksi maa-alueiden ennallistamistavoitteet määrittelevässä artiklassa. Kuva: Kari Salonen
    Metsä|Metsäpolitiikka
    10.11.202319:12
    Anniina Jokinen

    ”Selkeästi näkee, että neuvottelujen lopputulos on kompromissi kolmesta eri neuvottelukannasta”, Metsäteollisuus ry:n kansainvälisten ja EU-metsäasioiden päällikkö Maija Rantamäki arvioi EU:n ennallistamisasetuksen neuvottelujen lopputulosta.

    Euroopan komissio, parlamentti ja jäsenmaiden neuvosto saavuttivat sovun ennallistamisasetuksesta myöhään torstai-iltana.

    Rantamäen mukaan lopputulokseen jäi haasteita ennallistamistoimien kohdentamisen osalta.

    ”Esimerkiksi 2030 vuotta koskeva Natura 2000 -alueiden toimien priorisointi ja siihen liittyvät kirjaukset”, Rantamäki sanoo. Epäselväksi jää, mitä tapahtuu vuoden 2030 jälkeen.

    ”Puhutaan Suomessakin isoista pinta-aloista, jotka ovat mahdollisesti ennallistamistoimien piirissä, tai ainakin niitä tarkastellaan suhteessa ennallistamiseen.”

    Metsäteollisuus ry tarkastelee asetusta siitä näkökulmasta, että onko ennallistamistoimien ohessa mahdollista turvata raaka-aineen saatavuus ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyky. Analyysiä asiasta tehdään vielä. Nyt näyttää siltä, että lopputulos on komission alkuperäistä ehdotusta parempi.

    ”Selkeästi 4. artikla, joka on ollut olennainen tavoitteiden näkökulmasta, on kehittynyt”, Rantamäki arvioi. Artikla 4 koskee maa-alueiden yleistavoitteita. Se määrittää esimerkiksi, miten suuri osuus heikentyneistä elinympäristöistä on ennallistettava mihinkin aikarajaan mennessä.

    Rantamäen mukaan myös heikentymättömyystavoitteen sanamuotoihin on tullut lievennyksiä. Heikentymättömyystavoite tarkoittaa, että ennallistetut ekosysteemit eivät saa enää taantua huonompaan tilaan.

    ”Painottaisin kansallisen toimeenpanon tärkeyttä, että kaikki nämä joustot mitä neuvottelun lopputulos mahdollistaa jäsenmaille, otetaan täysimääräisesti Suomessa huomioon.”

    Lisää aiheesta
    • Vuoteen 2030 saakka ennallistamistoimet keskitetään Natura 2000 -alueille. Ojitettujen turvemaiden vettäminen puolestaan on yksityisille maanomistajille vapaaehtoista.

      Metsäpolitiikka | Tätä tarkoittaa EU:n ennallistaminen käytännössä: turvemaille palautettava vettä, pellolle perhosia ja metsiin lintuja

      Tilaajalle
    • EU:n ennallistamistavoitteen toteuttaminen käynnistyy Natura 2000 -kohteilta.

      Metsäpolitiikka | EU löysi ennallistamiseen sovun, joka perustuu vapaaehtoisuuteen ja kansalliseen suunnitteluun

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin