
”Selkeästi näkee, että neuvottelujen lopputulos on kompromissi kolmesta eri neuvottelukannasta”, Metsäteollisuus ry:n kansainvälisten ja EU-metsäasioiden päällikkö Maija Rantamäki arvioi EU:n ennallistamisasetuksen neuvottelujen lopputulosta.
Euroopan komissio, parlamentti ja jäsenmaiden neuvosto saavuttivat sovun ennallistamisasetuksesta myöhään torstai-iltana.
Rantamäen mukaan lopputulokseen jäi haasteita ennallistamistoimien kohdentamisen osalta.
”Esimerkiksi 2030 vuotta koskeva Natura 2000 -alueiden toimien priorisointi ja siihen liittyvät kirjaukset”, Rantamäki sanoo. Epäselväksi jää, mitä tapahtuu vuoden 2030 jälkeen.
”Puhutaan Suomessakin isoista pinta-aloista, jotka ovat mahdollisesti ennallistamistoimien piirissä, tai ainakin niitä tarkastellaan suhteessa ennallistamiseen.”
Metsäteollisuus ry tarkastelee asetusta siitä näkökulmasta, että onko ennallistamistoimien ohessa mahdollista turvata raaka-aineen saatavuus ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyky. Analyysiä asiasta tehdään vielä. Nyt näyttää siltä, että lopputulos on komission alkuperäistä ehdotusta parempi.
”Selkeästi 4. artikla, joka on ollut olennainen tavoitteiden näkökulmasta, on kehittynyt”, Rantamäki arvioi. Artikla 4 koskee maa-alueiden yleistavoitteita. Se määrittää esimerkiksi, miten suuri osuus heikentyneistä elinympäristöistä on ennallistettava mihinkin aikarajaan mennessä.
Rantamäen mukaan myös heikentymättömyystavoitteen sanamuotoihin on tullut lievennyksiä. Heikentymättömyystavoite tarkoittaa, että ennallistetut ekosysteemit eivät saa enää taantua huonompaan tilaan.
”Painottaisin kansallisen toimeenpanon tärkeyttä, että kaikki nämä joustot mitä neuvottelun lopputulos mahdollistaa jäsenmaille, otetaan täysimääräisesti Suomessa huomioon.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
