Metsästäjät ja kalastajat hankkivat yli 185 000 lupaa valtion alueille – kysyntää luville on tarjontaa enemmän

Metsähallituksen tiedotteen mukaan viime vuonna Metsähallitukselta hankittiin yhteensä 185 526 metsästys- ja kalastuslupaa. Määrä ylittää edellisvuoden luvat 6 000 kappaleella ja koronavuosia edeltäneen tason 20 000 kappaleella. Metsästyslupia on ostettu noin 85 000 kappaletta jo neljänä vuonna peräkkäin. Luvuissa eivät ole mukana hirvenmetsästysluvat.

Metsähallitus kertoo, että erälupien kysyntä olisi monella kohteella vielä nykyistäkin kovempaa. Lupamääriä ei voi kuitenkaan kasvaa, sillä Metsähallitus haluaa turvata kestävät riistakannat ja niin sanotun sosiaalisen kestävyyden asettamalla sekä alue- että kohdekohtaisia kiintiöitä.

Kaikista hankituista metsästysluvista 79 prosenttia oli kanalinnustuslupia. Eniten metsästyslupia ostettiin Savukoskella sijaitseville Naruska-Tuntsan ja Vintilän alueille sekä Yli-Iin ja Puolangan metsästysalueille. Jokaiselle niistä myytiin yli 1 500 metsästyslupaa.

Sekä metsästäjille että kalastajille löytyy kuitenkin koko sesongin ajan lupia sellaisilta kohteilta, jotka eivät ole eränkävijöiden suosiossa. Vaikka erityisesti kanalinnustusluvat myydään halutuimmilla kohteilla loppuun, koko maan kiintiöstä myydään vuosittain vain noin 80 prosenttia.

”Muuta pienriistaa kuin metsäkanalintuja valtion alueille mahtuisi pyytämään enemmänkin. Metsästäjät hankkivat viime kaudella vain 22 prosenttia myynnissä olleista vesilintu- ja jänisluvista”, metsästyksen johtava asiantuntija Ahti Putaala sanoo.

Kalastuslupia valtion vesille hankittiin 101 258 kappaletta, mikä sekin on selvästi edellisvuotta enemmän. Myös useille kalastuskohteille olisi enemmän kysyntää kuin mitä lupia voidaan myöntää. Erityisesti Etelä- ja Keski-Suomen kosket ja monet Lapin joet ovat kohteita, joihin kaikki halukkaat eivät saa lupia. Viime vuoden kalastusluvista 80 prosenttia oli vapalupia. Pyydyslupien suosio on vuosi vuodelta hiljalleen hiipunut.

Myydyimpiä kalastuskohteita viime vuonna olivat Ruunaan kosket Lieksassa, Hossa Suomussalmella ja Evon Niemisjärvet Hämeenlinnassa. Näistä Ruunaa ja Niemisjärvet sijaitsevat valtion retkeilyalueilla. Kaikista suosituin niin sanottu yhteislupakohde eli valtion ja yksityisten yhdessä omistama vesialue oli Tornionjoen, Muonionjoen ja Könkämäenon kohde, jolle hankittiin noin 8 800 lupaa.

Valtion alueiden metsästäjät ja kalastajat tuovat kohdemaakuntiin huomattavasti lisätuloa. Viime vuonna he hankkivat palveluita 51,8 miljoonan euron edestä. Metsästäjien ja kalastajien työllistävä vaikutus oli 274 henkilötyövuotta, mikä kohdistui eniten Itä- ja Pohjois-Suomeen.