Mikä on luonnon kantokyky suhteessa ilveskantaan?

Kuolleena löydetyt sekä sairauden tai loukkaantumisen takia lopetetut ahmat, ilvekset, karhut ja sudet toimitetaan eläintautitutkimuksiin Ruokavirastoon. Myös poliisilain nojalla lopetetut suurpedot toimitetaan Ruokavirastolle.

Ruokavirasto tutkiikin vuosittain kymmeniä suurpetojen raatoja. Viime vuonna Ruokavirastolle lähetettiin tutkittavaksi 36 sutta, 46 ilvestä ja 16 karhua. MT:n tietojen mukaan ilveksistä suuri osa, 13 kappaletta, arvioitiin olleen nääntyneitä.

Nääntyneiden ilveksien joukossa oli muutama aikuinenkin. Edellisvuonna Ruokavirastolle on toimitettu vain muutama nälkään nääntynyt pentu.

Nälkään nääntyvät ilvekset eivät ihmetytä ainakaan täällä Pirkanmaalla, missä metsäjänisten ja metsäkauriiden määrä on ilvesten takia melkoisessa kuopassa.

Ruoan puutteessa ilves alkaa itsekin kärsiä nälästä, ja samalla ne usein päätyvät ihmisten läheisyyteen etsimään ruokaa kurniviin vatsoihinsa.

Viime vuonna ilvekset aiheuttivat kotieläinvahinkoja yli 80 000 euron edestä. Joukossa oli yli sata lammasta, 28 koiraa ja 16 hevosta. Tieliikenteessä ilvekset olivat mukana onnettomuudessa 89 kertaa.

Ruokaviraston eläintaudit Suomessa 2025 -julkaisussa kerrotaan luonnonvaraisten eläinten taudeista ja myös meillä avattujen suurpetojen löydöksistä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan ilveskanta on vahvassa kasvussa. Ilveskanta on vahvistunut kaikkialla Suomessa.

Syksyllä 2024 ilveksiä oli yhteensä 2 578–3 221, todennäköisin määrä oli 2 882 yksilöä. Ilvespentueita oli 492–608, todennäköisin lukumäärä oli 547. Pentueeseen kuuluu emo ja vähintään yksi alle vuoden ikäinen pentu.

Metsästäjäliitto on toivonut lisää keskustelua erityisesti arvioinnissa käytetystä oletuksesta pentueen tarvitsemasta alueesta.

Nykyisessä Luonnonvarakeskuksen mallissa yhden ilvespentueen reviirin halkaisijaksi on asetettu 20 kilometriä.

Metsästäjien arkihavainnot esimerkiksi lähekkäisistä pentueista saaduista samanaikaisista riistakamerakuvista viittaavat siihen, että pentueita voi esiintyä paikoin tätä tiheämmässä.

Liitto on esittänyt, että pentueiden todellista tiheyttä tulisi selvittää tarkemmin.

Jos ilveksiä on runsaasti, kaikille ei riitä ravintoa. Suomesta puuttuu tutkimus ja tieto siitä, mikä on luonnon kantokyky suhteessa ilveskantaan. Tutkimusta, joka määrittelisi teoreettisen maksimipopulaation olisi käyttöä myös lajin sosiaalisen hyväksynnän hahmottamisessa.

Oikealla ja ajanmukaisella tiedolla varmistetaan eri lajien sekä ihmisten onnistunut ja turvallinen rinnakkaiselo.