Ilves on tuoreessa tutkimuksessa osoittautunut sopeutuvaiseksi elinympäristöjen suhteen

Ilves on Suomen yhä yleisempi näky, sillä ilveskanta on yli kaksinkertaistunut viime vuosikymmeninä. Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat nyt selvittäneet, miten ilves valitsee elinympäristönsä.

Tutkimuksen mukaan ilves suosii rakenteellisesti monimuotoisia ympäristöjä, mutta on osoittautunut myös yllättävän sopeutuvaiseksi.

Ilvekset valitsevat kaikkialla Euroopassa elinympäristöjä, joissa ihmisen aiheuttamat häiriöt ovat kohtalaisen suuria. Tällaisissa maisemissa ilvekset liikkuvat pääasiassa yöllä ja valitsevat päiväsaikaan elinympäristöjä, jossa ne voivat levätä rauhassa.

Tutkimus osoitti, että ilveksen suosima metsä on rakenteeltaan monimuotoinen ja vaihtelevamaastoinen. Tällaisessa metsässä on paljon piiloutumispaikkoja. Ne ovat ilvekselle elintärkeitä, sillä se saalistaa väijyen, hiipimällä saaliin lähelle. Monimuotoisten metsien suojeleminen turvaa tutkijoiden mukaan ilveksen tulevaisuuden.

Ilvekset pystyvät myös sopeuttavat ruokavaliotaan paikallisesti saatavilla olevaan saaliiseen.

Tutkimusalueen pohjoisosissa ilves suosi pitkälti samoja alueita kuin metsäjänis, sillä molemmilla on samanlaiset elinympäristövaatimukset. Etelä-Suomessa taas ilvestä oli enemmän samoilla alueilla valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden kanssa, joita riittää runsaasti ihmisen muokkaamilla alueilla. Ilvekset mukauttavat elintilaansa saaliin saatavuuden mukaan, mutta säilyttävät silti keskeisen mieltymyksensä monimuotoisiin elinympäristöihin.

”Etelä-Suomessa ei ole harvinaista nähdä ilvestä syömässä peuraa avoimella pellolla. Luultavasti ilves pystyy hyödyntämään pellon reunalla olevaa metsää päästäkseen lähemmäs saalista ja onnistuu lopulta, koska tilaisuuksia on niin usein”, sanoo tutkija Francesca Malcangi Helsingin yliopiston Lammin biologiselta tutkimusasemalta.

Malcangin tutkimus on jopa inspiroinut tietokonepelin, jossa voi itse kokeilla, miten ilveksen metsästys muuttuu vaikeammaksi avoimilla alueilla.

Tutkimuksessa analysoitiin aineistoa vuosilta 2016–2020 poronhoitoalueen eteläpuolelta. Pääosin vapaaehtoisten metsästäjien keräämää riistakolmioaineistoa analysoitiin Helsingin yliopistossa aiemmin kehitetyllä tilastollisella mallilla. Sen avulla voitiin tarkastella samanaikaisesti sekä ilveksen elinympäristön valintaa että sen suhdetta saaliseläimiin.