Miten hellejaksot vaikuttavat, entä onko kasvukausi pidentynyt? – asiantuntija vastaa 14 kysymykseen Suomen puiden kasvusta

1. Mitä tarkoittaa termi ”kasvukausi”?

Johtava tutkija Harri Mäkinen, Luonnonvarakeskus: Kasvukausi on se aika vuodesta, jolloin kasvit kasvavat. Lämpötilan perusteella määritellään terminen kasvukausi, jolloin vuorokauden keskilämpötila on yli +5 °C.

2. Milloin metsäpuiden kasvukausi keväällä alkaa ja milloin se syksyllä päättyy?

Puiden paksuuskasvu kestää noin kaksi ja puoli kuukautta. Se alkaa Etelä-Suomessa keskimäärin toukokuun loppupuolella ja Lapissa kesäkuun alkupuolella, Pohjois-Lapissa toisinaan vasta kesäkuun puolivälin jälkeen. Puiden paksuuskasvu päättyy elokuun loppupuolella, etelässä hieman myöhemmin kuin pohjoisessa.

3. Mitä puussa tapahtuu, kun kasvukausi alkaa?

Puu alkaa tuottaa kasvuhormoneja, jotka edistävät solujen jakautumista ja kasvua. Lehdet avautuvat ja alkavat tuottaa energiaa fotosynteesin avulla. Lisäksi juuret aktivoituvat ja alkavat imeä maasta vettä ja ravinteita.

4. Mitä tarkoittavat kevät- ja kesäpuu?

Ne ovat vuosiluston eri osia. Kevätpuu muodostuu alkukesällä. Se on vaaleampaa ja sen kuidut ovat suurempia ja niiden seinämät ohuempia kuin kesäpuussa. Kesäpuuta muodostuu loppukesällä, ja se on tummempaa, tiheämpää ja lujempaa kuin kevätpuu.

5. Mihin aikaan kesästä puiden kasvu on kiivaimmillaan ja miten kiivasta se on?

Suomen metsät kasvavat vuodessa noin 85 päivää tuottaen uutta runkopuuta yli 100 miljoonaa kuutiometriä. Päivää kohden kasvu on siis yli miljoona kuutiometriä. Juhannuksen tienoilla kasvun ollessa kiivaimmillaan uutta puuta muodostuu joka päivä kolme miljoonaa kuutiota.

6. Missä iässä puu kasvaa nopeimmin ja miten kasvu­nopeus vaihtelee iän myötä?

Metsikön suurimpien puiden pituuskasvu on männiköissä nopeimmillaan noin 15–20 vuoden iässä ja kuusikossa 18–25 vuoden iässä. Kuusen pituuskasvu nuorena on mäntyä ja lehtipuita hitaampaa. Pituuskasvun kulminaatiokohdan jälkeen männyn ja lehtipuiden pituuskasvu hidastuu nopeammin kuin kuusen.

Puiden läpimitan kasvu on rinnankorkeudella, eli 1,3 metrin korkeudella, nopeimmillaan suunnilleen samaan aikaan kuin pituuskasvu. Naapuripuiden kilpailu ja metsikön tiheys vaikuttavat voimakkaasti puun läpimitan kasvuun. Läpimitan kasvu on nopeimmillaan avoimella kasvupaikalla ja hidastuu metsikön tiheyden kasvaessa ja kilpailun lisääntyessä.

7. Onko kasvukausi Suomessa pidentynyt esimerkiksi 1950-luvun jälkeen?

Kasvukaudet ovat pidentyneet 70 vuoden aikana noin 23 vuorokaudella, enemmän Etelä-Suomessa kuin Pohjois-Suomessa. Kasvukausien pidentyminen on johtunut erityisesti kasvukauden alun aikaistumisesta.

8. Mitkä seikat määrittelevät kasvukauden pituuden? Miten paljon esimerkiksi sää vaikuttaa?

Vuosien väliseen kasvun vaihteluun vaikuttaa Suomessa eniten lämpötila. Keväällä kasvun alkamisaika voi vaihdella vuosittain paljonkin, mutta syksyllä kasvukauden loppu vaihtelee vähemmän. Keväisin puut reagoivat enemmän lämmön muutokseen ja syksyisin valon muutokseen.

9. Mistä kohdasta puu tarkkaan ottaen kasvaa leveyttä ja pituutta?

Puut kasvavat paksuutta kuoren alla olevassa jälsikerroksessa. Jällen ulkopuolelle syntyy nilaa ja sisäpuolelle puusoluja. Yhteyttämistuotteet siirtyvät nilakerroksessa puun eri osiin uusien solujen rakennusmateriaaliksi. Pituutta puu kasvaa kasvupisteiden eli apikaalisten meristeemien avulla. Näitä kasvupisteitä löytyy oksien ja latvan kärjistä.

10. Kuinka paljon metsänomistaja voittaa euroissa, jos hän viivästää esimerkiksi hehtaarin männikön päätehakkuuta yhden kasvukauden yli?

Etelä-Suomen viljavimmilla kasvupaikoilla kasvu voi olla 5–10 kuutiota hehtaarilla vuodessa, mutta pohjoisessa kasvu jää muutamaan kuutioon. Kasvu voi tarkoittaa jopa muutaman sadan euron lisätuottoa riippuen markkinatilanteesta.

11. Miten kasvukausi vaikuttaa metsän­hoitotöiden kuten taimikonhoidon tai lannoituksen ajoitukseen?

Lehtipuut vesovat taimikonhoidon jälkeen. Vesominen vähenee, jos taimikonhoito tehdään keskikesällä. Kivennäismaiden lannoituksia tehdään yleensä sulan maan aikaan eli toukokuun alun ja syyskuun lopun välissä.

12. Voiko poikkeuksellinen kevät tai kesä, kuten hellejaksot tai kuivuus, aiheuttaa pysyviä vaikutuksia puiden kasvuun?

Puut pystyvät sopeutumaan vaihteleviin sääoloihin, mutta toistuvat sään ääri-ilmiöt voivat aiheuttaa pitkäkestoisia vaikutuksia puiden kasvuun ja terveyteen. Kuivuus rasittaa erityisesti taimia, jotka ottavat vettä vain maan pintakerroksesta.

Pitkät hellejaksot voivat aiheuttaa lehtien ja neulasten kuivumista ja johtaa alentuneeseen kasvuun useampana vuonna ja jopa puiden kuolemaan kuivilla kasvupaikoilla. Lisäksi lämpimät ja kuivat kesät voivat lisätä tuhohyönteisten määrää ja heikentää puiden vastustuskykyä hyönteisiä ja sienitauteja vastaan.

13. Miten ilmaston­muutoksen ennustetaan vaikuttavan puiden kasvuun Suomessa?

Ilmaston lämpenemisen ja ilman kohoavan hiilidioksidipitoisuuden oletetaan lisäävän metsien kasvua Suomessa. Kasvukauden aikaiset kuivuusjaksot ja leudot talvet voivat kuitenkin heikentää etenkin kuusten kasvua kuivuudelle alttiilla kasvupaikoilla. Lisäksi tuhojen lisääntyminen voi osittain vähentää lämpenemisestä johtuvaa kasvunlisäystä.

14. Mitä puut tekevät kasvukauden ulkopuolella?

Puut eivät ole lepovaiheen aikana välttämättä kokonaan horrostilassa. Esimerkiksi monien puulajien juuret voivat kasvaa myös talviaikana, jos maa säilyy sulana. Myös talvi­levon aikana puiden elintoiminnot jatkuvat, vaikkakin selvästi hidastuneina. Yhteyttämistä, hengitystä ja veden haihduntaa voi tapahtua talvellakin, kun lämpötila kohoaa riittävän korkealle.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 6/2025.