Lappi jyrää yllättäen muut maakunnat puuston kokonaiskasvussa

Suomen metsät ovat palanneet kasvu-uralle. Vähän yllättäen kasvu on kiihtynyt etenkin maan pohjoisosissa.

Metsäteollisuuden taannoinnen huippusuhdanne ja kovat hakkuut nostivat esiin vanhan pelon metsien loppumisesta. Nyt käsillä on jälkeen taantuma ja metsäteollisuus jarruttelee sen mukaisesti.

Teollisuuden puuntarve ei ole laskenut samassa suhteessa tehtaiden käyntiasteiden kanssa. Se johtuu Venäjän käynnistämästä hyökkäyssodasta, joka katkaisi tuontipuun virran. Sen korvaaminen on lisännyt metsäyhtiöiden puuntarvetta kotimaasta.

Luonnonvarakeskuksen tuoreiden kasvulukujen perusteella metsien loppumisesta ei kannata olla hirveän huolissaan. Metsätalous on pysynyt kovienkin hakkuiden aikana kestävällä pohjalla.

Puuston poistuma oli hakkuita suurempi viimeksi 1960-luvun lopulla.

Puuston kasvu on pysynyt poistumaa suurempana 1960-luvun lopulta lähtien. Kuva: Markku Pulkkinen

Uusimpien metsävaratietojen mukaan metsä- ja kitumaalla kasvaa 2,6 miljardia kuutiometriä puuta. Vuotuista, suurimmillaan noin 90 miljoonassa kuutiometrissä käynyttä poistumaa paikkaavaa uutta puuta kasvaa 104 miljoonan kuution vuosivauhdilla.

Uudet tiedot perustuvat vuosina 2018–2022 mitattuun valtakunnan metsien inventointi -aineistoon. Sen perusteella kasvu on kiihtynyt etenkin Pohjois-Suomessa, Ylä-Lappia myöten.

Maakunnista metsäisin on Kainuu, missä metsän osuus on peräti 88 prosenttia. Vähiten metsäisiä ovat Ahvenanmaa 57 prosentin ja Varsinais-Suomi 58 prosentin osuuksilla.

Viime aikoina on puhuttu paljon myös turvemaista ja metsätalouden harjoittamisen aiheuttamista vesistö- ja ilmastopäästöistä. Pehmeät turvemaat ovat haaste puunkorjuulle ilman päästökeskusteluakin.

Turvemaiden osuus metsämaasta vaihtelee suuresti maakunnittain. Suo siellä, vetälä täällä -sanonta pitää paikkansa etenkin Pohjois-Pohjanmaalla.

Soilla on suuri merkitys sekä teollisuuden puuhuollolle että metsänomistajien kantorahatuloille muuallakin.

”Metsätalousmaasta 35 prosenttia eli 9,1 miljoonaa hehtaaria on suomaata”, laskee johtava tutkija Kari T. Korhonen.

Korhosen mukaan metsämaalla puuston keskitilavuus on 122 kuutiometriä ja vuotuinen keskikasvu 5 kuutiometriä hehtaarilla.

Maan kovakasvuisimmat metsät löytyvät Hämeestä ja Pirkanmaalta. Ykkönen on Kanta-Häme, jossa metsä- ja kitumaan puustot lihovat joka vuosi 7.6 kuutiometriä hehtaaria kohti laskettuna.

Päijät-Häme nappaa hopeaa 7,3 kuutiometrin kasvulla. Heti sen kannassa tulevat Pirkanmaa ja Kymenlaakso.

Etelä-Suomessa metsien keskikasvu on 6,5 kuutiota hehtaarille. Pohjoisessa keskikasvu jää 2,5 kuutioon.

Vaikka keskikasvu heikkenee pohjoista kohti mentäessä, pinta-alojen kasvu kasvattaa puumääriä. Puuston kokonaiskasvussa maakuntien ykköseksi nouseekin Lappi, joka hakkaa muut maakunnat mennen tullen.

Lapin metsät puskevat uutta puuta 13,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Siitä mäntyä on lähes 9 miljoonaa kuutiometriä.

Myös Pohjois-Pohjanmaan metsien kasvu ylittää 10 miljoonan kuution rajan vuodessa.

Etelämpänä 10 miljoonan kuutiometrin vuotuista kasvua kolkuttelevat Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan metsät.

Pohjois-Savo on maan ykkönen kuusen kasvulla mitattuna. Maakunnan metsät kasvavat uutta kuusta lähes viisi miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Vaikka metsien kasvu on valtakunnallisesti pysynyt poistumaa suurempana jo vuosikymmeniä, siinä on suurta maakunnallista vaihtelua.

Etelä- ja Keski-Suomen metsät ovat olleet täyskäytössä. Kuva: Markku Pulkkinen

Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa hakkuut ovat välillä kolkutelleet suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden rajoja.

Luken mukaan vuosien 2016–2021 hakkuut ylittivät suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän Etelä-Karjalan lisäksi Päijät-Hämeessä sekä Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon maakunnissa.

Se tarkoittaa että Etelä- ja Keski-Suomen metsät olivat tuolloin enempi vähempi täyskäytöstä hakkuumahdollisuuksien osalta.

Viime vuonna puunkäyttö jäi 78,6 miljoonaan kuutiometriin. Siitä metsäteollisuus jalosti 65 miljoonaa kuutiometriä ja loput poltettiin energiaksi.

Luken mukaan puunkäyttö putosi 8 prosenttia edellisvuodesta. Suurin pudotus tuli tuontipuun käytöstä, joka putosi 3,9 miljoonaan kuutioon eli alle puoleen.

Teollisuuden käyttämästä puusta kotimaista oli 61,3 miljoonaa kuutiometriä.

Energiantuotannossa raakapuuta poltettiin 13,4 miljoonaa kuutiometriä. Siinä oli kasvua 3 prosenttia. Noin puolet polttopuusta lämmitti pientaloja. Lämpö- ja voimalaitokset käyttivät 6,9 miljoonaa kuutiota metsähaketta.

Metsäteollisuuden sivutuotteita ja erilaista tähdepuuta käytettiin 25,8 miljoonaa kuutiometriä. Siitä sahahakkeena ja puruna käytettiin 9,2 miljoonaa kuutiometriä.

Energiantuotannossa sivutuote- ja tähdepuuta kului 16,6 miljoonaa kuutiometriä.