Tukin hinta tuplaantui Ruotsissa — metsänomistajat tarjoavat silti puuta heikosti, teollisuus manaa

Hakkuumäärät Ruotsissa ovat pitkän nousun jälkeen kääntyneet laskuun. Käänne tapahtui vuonna 2023 ja jatkui edelleen viime vuonna, kertovat Skogsstyrelsenin eli Ruotsin metsähallituksen ennakkotiedot viime vuoden tilastoista.

Ruotsissa hakattiin viime vuonna 87 miljoonaa kuutiometriä puuta, mikä on alhaisin määrä sitten vuoden 2013.

Ruotsin metsäteollisuutta edustavan Skogsindustriernan markkina-analyytikko Christian Nielsen kertoo, että vaikka hakkuumäärät vähenivät viime vuonna kaksi prosenttia edellisvuodesta, puun kysyntä on kasvanut.

Hänen mukaansa tarjonta on vähentynyt siitä huolimatta, että teollisuus on maksanut puusta historiallisen korkeita hintoja.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Ruotsissa puun hinta on noussut yhtäjaksoisesti vuodesta 2020, ja nousu on jatkunut vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä.

Verrattuna vuoden 2024 ensimmäiseen neljännekseen kuusitukki oli kallistunut 33 prosenttia, mäntytukki 27 prosenttia ja kuitupuutavaralajit keskimäärin 23 prosenttia.

Vuoden 2020 kesään verrattuna tukkipuun nimellishinta on tilastojen mukaan Ruotsissa yli tuplaantunut.

Korkeasta hinnasta huolimatta vähäistä tarjontaa selittää Nielsenin mukaan se, että koronapandemian alkuaikoina hakkuumäärät olivat poikkeuksellisen korkeat.

Vuosina 2021 ja 2022 hakkuumäärä hipoi sataa miljoonaa kuutiometriä, mikä on kaikkien aikojen ennätys, mikäli jätetään huomiotta vuodet 2005 ja 2007, jolloin hakkuumääriä kasvattivat myrskyt Gudrun ja Per.

Myrskytuhoja ovat seuranneet laajat kaarnakuoriaistuhot, mikä osaltaan selittää korkeita hakkuumääriä 2010-luvulla. Tuhohakkuut ovat vähentäneet erityisesti kuusen hakkuumahdollisuuksia.

On siis mahdollista, että tarjontaa päätehakkuuikäisistä leimikoista on ollut vähemmän sen vuoksi, ettei metsänomistajilla ole mitä tarjota. Harvennushakkuiden osuus kaikista hakkuista on kasvanut.

Ruotsin metsäteollisuuden markkina-analyytikko Christian Nielsen. Kuva: Björn Leijon

Kahden viime vuoden aikana hakkuut ovat vähentyneet merkittävästi Sveanmaalla eli Keski-Ruotsissa, missä kirjanpainajien parveilu on ollut laajinta.

Viime vuonna Ruotsissa hakattiin eniten Länsi-Götanmaalla eli eteläisen pääalueen länsiosassa. Toiseksi eniten hakattiin Värmlannin maakunnassa, joka kuuluu Sveanmaan pääalueeseen.

Hakkuiden vähenemistä Ruotsin metsäteollisuus on paikannut lisäämällä raakapuun tuontia.

Ennakkotietojen mukaan Ruotsi toi viime vuonna 9,2 miljoonaan kuutiometriä raakapuuta, mikä on noin 1,9 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuonti kasvoi Baltiasta, Norjasta ja Puolasta, mutta väheni Suomesta.

Lapissa puu on perinteisesti kulkenut rajan yli molempiin suuntiin. Metsä Groupin syksyllä 2023 käynnistynyt biotuotetehdas Kemissä on vähentänyt puun vientiä Suomesta Ruotsiin, sillä jättimäinen tehdas nielee puuta vuodessa noin 7,6 miljoonaa kuutiota puuta, mikä on 4,5 miljoonaa kuutiota enemmän kuin vanha sellutehdas.

Puun käytön lisäyksestä noin miljoona kuutiometriä oli tarkoitus tuoda Ruotsista. Metsä Group ei halua kertoa, kuinka paljon puuta viime vuonna tuotiin länsinaapurista Kemiin. Biotuotetehdas ei käynyt täysillä muun muassa pitkän huoltoseisokin vuoksi.

Ruotsista vietiin raakapuuta kokonaisuudessaan vain 0,9 miljoonaa kuutiometriä, Suomen lisäksi muihinkin Pohjoismaihin. Vuonna 2023 Ruotsista vietiin puuta 1,3 miljoonaa kuutiometriä.

Ruotsalainen maatalousalan sanomalehti ATL puhuu tukkipulasta. Niukkuus ja korkea hinta ovat herättäneet virittämään vientiyhteyksiä Ruotsiin.

”En ole koskaan saanut näin paljon yhteydenottoja ihmisiltä, jotka haluavat myydä meille tukkipuuta muista maista – ei vain Norjasta, vaan myös Puolasta, Saksasta ja Tanskasta. Tukin hinnat ovat korkeat, joten moni haluaa myydä Etelä-Ruotsiin”, Derome-konsernin raaka-ainepäällikkö Andreas Johnsson sanoo ATL-lehdessä (MT 3.6.). Derome on Ruotsin suurimpia perheomisteisia sahayrityksiä.

ATL:n mukaan Ruotsin-kauppa on nostanut Norjan tukkipuun hintoja yli 60 prosenttia ja kuitupuun hintoja jopa 70 prosenttia vuoden 2023 alusta lähtien.

Ruotsin metsäteollisuus on Suomen tavoin riippuvainen viennistä. Kruunu on vahvistunut noin 5 prosenttia euroon ja 15 prosenttia Yhdysvaltain dollariin nähden, mikä heikentää ruotsalaisten metsäyhtiöiden kilpailukykyä.

Nielsenin mukaan epävarmuus puun saatavuudesta voi vähentää investointihalukkuutta Ruotsissa.

Tänä vuonna hakkuuilmoitukset ovat kuitenkin normaalilla tasolla, joten hän ei usko, että hakkuumäärät vähenisivät trendinomaisesti.