Metsänomistajat odottavat puun hinnan laskevan − viljelijät myyvät puuta rahantarpeessa

Metsänomistajat odottavat kantohintojen laskun jatkuvan. Se saattaa selittää kesän huippuhintojen jälkeistä puukaupan vaisuutta.

Syksyn Metsätutka-kyselyyn vastanneet metsänomistajat odottavat etenkin tukin hinnan painuvan edelleen. Sen osalta tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi viime syksystä, jolloin tukin hintaan kohdistui vielä selkeä nousupaine.

Tukin hinnan laskua odottavat etenkin puukauppaa aktiivisesti seuraavat ja käyvät maanviljelijät. Heistä lähes yhdeksän kymmenestä odotti, että tukin hinnan heikkeneminen jatkuu.

Aiemmista Metsätutkista ei ihan heti löydy vastaavaa tilannetta, jossa metsänomistajien odotuksen tukin hinnalle olisivat yhtä synkeät.

Suurten metsäyhtiöiden ostomiesten suurin tarve kohdistuu nyt tukin sijaan kuitupuuhun.

”Etenkin kovan maan harvennuskohteet kiinnostavat”, myöntää Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen.

Metsänomistajien puolella kuitupuuhun kohdistuvissa hintaodotuksissa on tapahtunut selkeä muutos.

Vuosi sitten kuitupuun hinnan vahvistumista odotti 60 prosenttia metsänomistajista. Nyt siihen uskoo enää vajaa neljännes metsänomistajista. Suurempi osa, eli 30 prosenttia metsänomistajista odottaa kuitupuun hinnan laskua.

Vaikka metsänomistajien hintaodotukset ovat matalalla, he ovat varsin tyytyväisiä puusta maksettuihin hintoihin.

Tukista aiemmin tänä vuonna maksettuun hintaan tyytyväisten metsänomistajien osuus oli peräti 60 prosenttia. Erityisen tyytyväisiä tukin hintaan olivat suurten metsätilojen omistajat.

Edellisen kerran samoissa lukemissa oltiin sahojen huippuvuonna 2021.

Useampi kuin joka toinen metsänomistaja oli tyytyväinen myös kuitupuun hintakehitykseen. Siltäkin osin tyytyväisyys oli poikkeuksellisen korkealla aiempiin Metsätutka-kyselyihin verrattuna.

Tyytyväisimpiä kuitupuusta maksettuun hintaan olivat järvisuomalaiset metsänomistajat. Sen sijaan Pohjois-Suomessa tyytyväisten metsänomistajien osuus jäi alle puoleen.

Puukauppa kävi tänä vuonna hyvin vilkkaasti kesään asti. Kantohintojen huipun ja kesälomien jälkeen puukauppoja on solmittu viimevuotista vähemmän.

Metsäteollisuus ry on jo ehättänyt muistuttamaan, että teollisuus tarvitsee puuta tasaisesti ympäri vuoden.

”Puun saatavuus on keskeinen toimintaedellytys, jota ilman teollisuuden tehtaat eivät pysy käynnissä”, Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi totesi syksyn puukauppatiedotteessa.

”Metsiin on kertynyt viime vuosina runsaasti harvennusrästejä, jotka tulisi saada pikimmiten kuntoon.”

Metsätutkan perusteella puukauppa ei vilkastu talvea kohti aivan entiseen malliin. Mitään romahdusta ei kuitenkaan ole nähtävissä.

Viime syksyn Metsätutkaan vastanneista metsänomistajista varmoja puukaupan tekijöitä oli joka viides. Nyt heidän osuutensa jäi 15 prosenttiin.

MTK:n tutkimusjohtaja Kalle Karttunen korostaa tässä tilanteessa puukauppojen kilpailuttamisen merkityksestä.

Karttusen mukaan puun ostajien tarjouksissa on erittäin suuret erot, joten kilpailuttamisella saatava hyöty on merkittävä. Samasta syystä metsänomistajan ei kannata sitoutua yhteen puunostajaan.

Myös ensi vuosi näyttää tässä vaiheessa aavistuksen aiempaa epävarmemmalta. Vajaa kolmannes metsänomistajista suunnittelee puukauppoja ensi vuodelle. Vastaavasti lähes kaksi kolmesta metsänomistajasta ei aio puukaupoille lähteä.

Viljelijät ja suurten metsätilojen omistajat myyvät puuta myös ensi vuonna. Kuva: Jarno Mela

Aktiivisimpia puukaupan tekijöitä ovat nuorehkot viljelijät ja yrittäjät. Samoin suurimmat metsätilat käyvät puukauppaa myös ensi vuonna.

Yli 100 hehtaarin metsätilojen omistajista puukauppoja ensi vuodelle suunnittelee lähes kaksi kolmesta. Vastaavasti alle 20 hehtaarin metsätiloista vain yksi kymmenestä aikoo tehdä puukaupan ensi vuonna.

Puukaupan lähtökohtina metsänomistajilla on metsäsuunnitelma ja metsänhoidon tarpeet. Neljä viidestä metsänomistajasta perustelee niillä puukauppojaan.

Puun hinta vaikuttaa myös puukaupan ajoitukseen. Tämänvuotisissa puukaupoissa hinta on kannustanut joka toista metsänomistajaa.

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan ja puun tuonnin vähenemisen jälkeen myös puun hyvän kysynnän merkitys on jatkuvasti kasvanut.

Tänä syksynä poikkeuksellisen suuri osuus metsänomistajista myönsi, että myi puuta rahantarpeen takia. Heidän osuutensa nousi 29 prosenttiin, kun se aiemmin on pyörinyt viidenneksen tienoilla.

Rahantarve koetteli etenkin maanviljelijöitä. Heistä lähes joka toinen nosti sen esiin puukaupan perusteena.

Metsätutkan vastausten perusteella vähiten rahan tarve vaikutti pohjoissuomalaisten eläkeläisten puukauppapäätöksiin.

Edellisten lisäksi joka kuudes metsänomistaja kertoi metsänhoitoyhdistyksen suosituksen vaikuttaneen puukaupan syntymiseen.

Metsänhoitoyhdistys oli tärkeä myös puun ajantasaisen hintatiedon osalta. Puolet metsänomistajista sai puun hintatiedon metsänhoitoyhdistyksestä.

Puun ostajilta hintatiedon sai 38 prosenttia. MT:stä puun hintoja seurasi noin joka kolmas metsänomistaja.

MTK:n teettämään syksyn Metsätutkaan vastasi 552 metsäkeskuksen rekisteristä poimittua metsänomistajaa.

Vastausten virhemarginaali on noin 4 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen toteutti Kantar Agri Oy.