Puukauppoihin on eniten intoa nyt viljelijöillä ja suurtilojen omistajilla

Puukauppa on käynyt tänä keväänä selvästi viimevuotista vilkkaammin. Sitä on siivittänyt sekä puun kova kysyntä että siihen liittynyt kantohintojen nousu.

Metsänomistajien mieltä on lämmittänyt sekä kuitupuun hinnan nousu että tukin hinnan pysyminen korkealla. MTK:n Metsätutka-kyselyn mukaan metsänomistajien kovimmat hintaodotukset kohdistuvat jatkossa kuitupuuhun.

”Metsänomistajat arvioivat puun hintojen nousun jatkuvan. Ennustamisessa metsänomistajat ovat onnistuneet huomattavasti paremmin kuin ennustelaitokset”, toteaa tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen MTK:sta.

Puun kysyntää on pönkittänyt venäläisen puun tuonnin loppuminen. Metsäyhtiöt ovat korvanneet sen jättämää yhdeksän miljoonan kuution aukkoa sekä kotimaiselle että lähialueilta ostetulla puulla.

Puun kysynnän kasvu paisutti metsänomistajien puukauppatilejä jo viime vuonna. Metsänomistajien kantorahat nousivat 2,5 miljardiin euroon. Samalla metsätalouden tulos kipusi 167 euroon hehtaarilta.

Parempaan tulokseen metsänomistajat ovat päässeet vain huippuvuosina 2007 ja 2018. Toistaiseksi paras vuosi oli 2007, jolloin yksityismetsien tuotto nousi keskimäärin 181 euroon hehtaarilta.

Viimevuotista tulosta nosti kohtuullisen kovien kantorahatulojen lisäksi se, että metsänomistajat tinkivät metsänhoidosta.

Metsätutka-kyselyn perusteella metsänomistajien usko talouteen on jälleen vahvistunut. Sen johdosta he ovat valmiita käyttämään tänä vuonna entistä enemmän rahaa myös metsänhoitoon.

Poikkeuksen tekevät maanviljelijät, joiden talous on muita heikommalla tolalla.

Maanviljelijöiden talousahdinko selittänee heidän selvästi muita suuremman halukkuuden myydä puuta.

Karttusen mukaan metsänomistajien puunmyyntiaikomukset ovat kaikkineen normaalilla tasolla. Mitään puunmyyntiryntäystä ei ole näköpiirissä.

Aktiivisimmin puuta myyvät maanviljelijät ja suurten metsäntilojen omistajat. Useampi kuin joka toinen Metsätutkaan vastannut aktiiviviljelijä ja yli sadan hehtaarin metsätilan omistaja suunnitteli myyvänsä puuta vielä tämän vuoden aikana.

Muihin ammattiryhmiin kuuluvista metsänomistajista puukauppaa suunnitteli joka neljäs.

Vähiten kiinnostusta puukauppoihin oli eläkeläisillä. Lähes neljä viidestä eläkeläisestä aikoi jättää puukaupan väliin tai ei osannut sanoa, aikooko tehdä puukaupan tänä vuonna.

Puukauppaan metsänomistajia kannustivat tavalliseen tapaan metsänhoidolliset perusteet. Toisaalta selvästi aiempaa useampi metsänomistaja mainitsi myös puun hyvän hinnan ja kysynnän.

Karttusen mukaan puun kantohintojen merkitys myyntipäätöksiin on noussut merkittävästi. Metsänomistajat ovat siten valmiita myymään puuta, jos heidän hintaodotuksensa täyttyvät.

Jos hinta ei tyydytä, puukauppa jää vastaavasti väliin.

Rahatarve oli neljänneksi tärkein syy myydä puuta. Sen mainitsi joka neljäs kyselyyn vastannut metsänomistaja.

Puun hintaodotuksia metsänomistajat kohdistivat erityisesti kuitupuuhun. Yli 60 prosenttia metsänomistajista odotti kuitupuun hinnan nousevan edelleen.

Edellisen kerran kuitupuuhun kohdistui voimakkaita hintaodotuksia vuonna 2018.

Tukin osalta metsänomistajien odotukset olivat maltillisemmat. Sen hinnannousua odotti 38 prosenttia metsänomistajista.

Kolmasosa metsänomistajista arvioi tukin hinnan säilyvän ennallaan. Tukin hinnan kääntymistä laskuun ennusti joka viides metsänomistaja.

Venäjän käynistämä hyökkäyssota on kohdistanut kysyntää myös energiapuuhun. Sitä aikoi seuraavan 12 kuukauden aikana tarjota myyntiin noin joka neljäs metsänomistaja.

Myös energiapuun myyntiin kovin kiinnostus oli maanviljelijöillä. Vähiten kiinnostusta energiapuun kauppaan oli eläkeläisillä.

Puunkorjuulle talvi on ollut hyvä. Talvileimikoiden korjuun päättyttyä edessä on kalliimpiin kesäleimikoihin siirtyminen.

Aikaisempaan tapaan puun hintojen ja puukaupan ehtojen vaihtelu on suurta alueittain ja ostajittain. Tarjousten vertailua vaikeuttavat erilaiset lisät ja hintatakuut, joilla metsäyhtiöt vauhdittavat puukauppaa.

MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola kannustaa metsänomistajia kilpailuttamaan puukauppansa metsänhoitoyhdistyksien kautta ja varmistamaan sillä puun kilpailukykyisen hinnan lisäksi edunvalvonnan toteutumisen.

Kantar TNS Agrin toteuttamaan kevään Metsätutka-kyselyyn vastaisi 551 metsänomistajaa. Vastausten virhemarginaali on noin neljä prosenttiyksikköä.

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat kerran viikossa ajankohtaisia metsäuutisia ilmaiseksi sähköpostiisi tilaamalla metsäuutiskirjeen.

Muutettu jutun otsikkoa 5.4. klo 9.07