Lahopuun määrää metsässä olisi helppo lisätä – nyt metsään jää metsänomistajan ja luonnon kannalta vääriä puita

Hakkuissa metsään jätetyt vanhat ja kookkaat puut, järeät lahopuut ja lehtipuut ovat tärkeitä uhanalaisille metsälajeille, joita on noin kymmenesosa kaikista metsälajeista. Metsään lahoamaan jäävällä säästöpuulla elävät esimerkiksi käävät, joita on Suomessa lähes kolmesataa lajia.

Luonnonvarakeskus (Luke) tutki hakkuualojen kuolleella puulla esiintyvää kääpälajistoa ja selvisi, että kääpien lajimäärä oli suoraan riippuvainen lahopuun määrästä.

"Käävät ovat tärkeitä lahottajia, jotka vapauttavat ravinteita metsän kiertoon. Eniten lajeja esiintyi alueilla, joissa hakkuista oli kulunut noin viisi vuotta. 15-vuotiailla hakkuilla lajimäärä laski, kun osa lahopuista ehti jo hajota kääville sopimattomaksi. Siksi lahopuujatkumo olisi tärkeää", tutkija Juha Siitonen kertoi Luken järjestämässä Metsäareena 2023 -seminaarissa helmikuussa.

Tutkimuksessa uhanalaisia ja vaateliaita lajeja havaittiin eniten kohteilla, joilla lahopuuta oli vähintään kymmenen kuutiota hehtaarilla tai alueilla, joilla oli järeitä kuolleita haapoja. "Jos lahopuuta oli vähintään kymmenen kuutiota hehtaarilta, uhanalaisia ja vaateliaita lajeja oli melkein joka kohteella", Siitonen sanoo.

Tapion, Luken ja Suomen ympäristökeskuksen hankkeessa säästöpuustoa arvioitiin uudistushakkuukohteilla ennen ja jälkeen hakkuuta. Inventoinneissa paljastui, että suurin osa järeistä haavoista, raidoista ja pihlajista päätyi säästöpuiden sijasta energiapuuksi. Järeää lahopuuta jäi metsään hieman enemmän, mutta suurin osa siitäkin kulkeutui pois metsästä.

Säästöpuiden määrä hakkuilla ylitti kirkkaasti PEFC-sertifikaatin vaatiman määrän, mutta ne olivat pääosin keskikokoisia koivuja ja mäntyjä. Siitonen huomauttaa, että niiden kantohinta on keskimäärin 285 euroa hehtaarilta.

"Jos kaikki arvokas säästöpuusto eli esimerkiksi järeät lehtipuut olisi jätetty, keskimääräinen kantohinta olisi ollut 42 euroa hehtaarilta ja kuolleen puun noin 20 euroa hehtaarilta. Säästöpuuston valinta ei siis ole ollut ekologisesti eikä taloudellisesti optimaalista", Siitonen sanoo.

Hänen mukaansa säästöpuiden määrä voisi olla selvästi nykykäytäntöä korkeampia, noin kymmeniä kuutiometrejä hehtaarilla, ja se voitaisiin toteuttaa hyvin pienillä kustannuksilla pelkästään jättämällä energiapuuksi menevät lehtipuut ja kuolleet puut korjaamatta.