Kemeratuki kannustaa metsänomistajia hoitamaan metsäänsä – ”Vaikuttaa psykologisella puolella myös”
Monelle jo pelkkä tuki itsessään on yhteiskunnan osoittama kannustin, ilmenee MT-Metsän verkkokyselystä.TilaajalleValtion maksamalla kemeratuella on merkittävä vaikutus maanomistajien halukkuuteen hoitaa metsäomaisuuttaan.
Metsänomistaja voi saada kemeratukea esimerkiksi taimikon varhaishoitoon, nuoren metsän hoitoon, metsäautoteiden rakentamiseen ja kunnostamiseen, terveyslannoituksiin sekä ympäristö- ja metsäluonnon hoitohankkeisiin.
MT Metsän verkkokyselyssä kysyttiin ”Vaikuttaako valtion tarjoama kemeratuki metsänhoitopäätöksiisi?”
Vastauksia tuli 591. Selkeä enemmistö eli kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti kemeratuen vaikuttavan heidän metsänhoitoa koskeviin päätöksiinsä.
Moni vastaaja koki kemeratuen motivoivan metsänhoitotöihin, jotka muuten tuppaavat viivästyä tai tyystin unohtua.
”Se kannustaa teettämään töitä, jotka muuten jäisivät tekemättä tai viivästyisivät.”
”Toimii kannustimena metsänhoitoa kohtaan. Vaikuttaa psykologisella puolella myös.”
Kemeratuen taloudellinen merkitys tuntui korostuvan aikana, jolloin polttoaineiden hinnat ovat olleet voimakkaassa nousussa.
”Tarvitaan korvaamaan polttoainekustannuksia niin sahoihin kuin myös liikkumiseen menevää.”
Kemeratuen koettiin helpottavan metsurin palkkaamista hoitotöihin.
”Tekee kannattavaksi vieraan työn käytön, koska olen etämetsänomistaja ja palkkatöissä kaukana tiloistani.”
Ne joiden metsänhoitoon kemeratuella ei ollut vaikutusta, pitivät usein tukea määrällisesti riittämättömänä.
”Teen taimikonhoidot joka tapauksessa, pienellä kemeratuella ei ole kannustinvaikutusta.”
Vastaajista viisi prosenttia ei ilmoittanut kantaansa tai ei omistanut metsää. Verkkokysely toteutettiin 13.–17. kesäkuuta.
Lue myös:
Metsätalouden uusi kannustejärjestelmä lausunnolle, ojien kaivuun tuki loppuu
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
