• Hirvitornien tärvely eläinten suojelun nimissä on järjetön teko

    Mitä mahtaisi tapahtua, jos hirviä ei lainkaan metsästettäisi? Tätä pohdiskelee MT:n erätoimittaja kolumnissaan.
    Kymmenittäin hirvitorneja on rikottu tai kaadettu eri puolilla Suomea tänä vuonna.
    Kymmenittäin hirvitorneja on rikottu tai kaadettu eri puolilla Suomea tänä vuonna.  Kuva: Sanne Katainen
    Metsä|Erä
    27.9.202517:00
    Kolumni
    Eija Vallinheimo

    Hirvitorni on metsästyksessä käytettävä korkea torni, jonka avulla pyritään luomaan metsästäjälle parempaa näkyvyyttä peitteiseen maastoon. Usein torni on sijoitettu hakkuu- tai peltoaukean reunalle.

    Varsinkin hirvenmetsästyksessä tornien tehtävä on ennen kaikkea parantaa sekä metsästäjien että muiden luonnossa liikkuvien turvallisuutta eri tavoin. Tornista ammuttu luoti kulkee aina turvallisesti kohti maata.

    Näitä metsästäjien käyttämiä hirvitorneja on jo useampana vuonna vahingoitettu eri puolilla Suomea. Osa torneista on sahattu kokonaan nurin, osassa on tehty vielä pirullisempaa ilkivaltaa.

    Hirvitorniin johtavia askelmia on esimerkiksi sahattu puolittain poikki, jolloin ne hajoavat torniin kiipeävän alta. Tihutöitä on tehty selvästi sillä ajatuksella, että metsästäjiä on haluttu tieten tahtoen vahingoittaa.

    Kenties näin on haluttu estää syksyn jahtia, vaikka siihen tihutyöt tuskin johtavat.

    Järki ei ole tässä paljon tornien tuhoajien päätä muutoinkaan pakottanut. Jos hirvitornista tippuu alas, voi alas mätkähtävä henkilö loukkaantua vakavasti.

    MT kertoi aiemmin miehestä, joka hirvitornista vahingossa pudottuaan oli halvaantunut vyötäröstä alaspäin.

    Tiettävästi ilkivalta ei ole aiheuttanut vielä pahempia vammoja, mutta siitä huolimatta tihutöiden tekijät eivät saa lainkaan sympatiaa ainakaan minulta. En tiedä, mitä näiden järjen jättiläisten päässä on muutenkaan liikkunut.

    Ehkä he kokevat, että heillä on oikeus vahingoittaa metsästäjiä, jotka ampuvat hirviä?

    Sitä ei käy kiistämän, että hirvi on komea metsän kruunupäinen kuningas, mutta metsästyksellä on kuitenkin oma paikkansa yhteiskunnassa. Jos riistaeläinkantoja ei säädeltäisi, yhteiskunta ajautuisi jo muutaman ensimmäisen vuoden aikana ongelmiin.

    Ensimmäisenä hirvieläinkannan räjähdysmäinen kasvu näkyisi tieliikenteessä, mutta vähitellen myös maa- ja metsätaloudessa. Hirvi syö päivässä kymmeniä kiloja ravintoa, joten vahingot olisivat sen mukaisia.

    Yhteiskunnan sietokyky hirviä kohtaan ylittyisi todennäköisesti parissa vuodessa.

    Hirvien ohella susikanta kasvaisi entistä nopeammin, koska ravintoa olisi enemmän tarjolla. Kanta voisi helposti ainakin triplaantua. Jonkinlainen tasapaino löytyisi varmasti ennen pitkää, mutta melkoista kaaosta olisi ihmisten elämä ennen sitä.

    Miettikääpä sitä ennen kuin tuhoatte hirvitorneja.

    Kolumnin kirjoittaja on MT:n toimittaja.
    Lisää aiheesta
    • Metsästystorneihin kohdistuneita ilkivallantekoja tutkitaan vahingontekoina.

      Erä | Poliisi: Hirvitorneja hajotettu taas Etelä-Suomessa ‒ ”Rikkomiseen on oletettavasti täytynyt käyttää voimaa ja työkaluja”

    • Passitornin romahtaminen tai pettäminen voi aiheuttaa vakavia vammoja.

      Erä | Hirvitorneissa piilee mahdollinen romahdusvaara – syynä voivat olla väärät ruuvit tai ilkivalta

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Messuportit aukeavat perjantaina 7.6. kello 10.00. Edellisellä kerralla vuonna 2022 messuvieraita oli noin 26 000.

    Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2024 järjestetään 25. kerran Riihimäellä – mukana kaksi uutuutta

  • Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2022 avattiin neljän vuoden tauon jälkeen

  • &quot;Primus Turistskij&quot;-retkikeitin on pakattu mitoiltaan 13 x 13 x 8-senttiseen peltiaskiin, joka muuttuu parissa sekunnissa keitinalustaksi. Keitin koostuu 1,2 desin vetoisesta bensasäiliöstä ja säädettävästä suojalevystä, säätöventtiilistä, polttimesta ja sen alla olevasta esilämmitysaltaasta sekä irrallisesta keittolevystä.

    Koneviesti | Onko edullinen Smert Turistov -retkikeitin lempinimensä mukaisesti ”Turistien surma”? – laite on neuvostoliittolaisen suihkumoottoritehtaan valmistama

    Tilaajalle