• Järjestöt erimielisiä kannanhoidollisen metsästyksen vaikutuksista: ”Emme käy susikannan kokoa arvailemaan”

    Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan kiintiömetsästys näyttäisi pysäyttäneen kannan kasvun. Tuoretta suden kanta-arviota tulkittiin eri tavoin eri järjestöjen taholta.
    Tilaajalle
    Susikannan suotuisan suojelutason viitearvoksi on määritelty 273 sutta.
    Susikannan suotuisan suojelutason viitearvoksi on määritelty 273 sutta. Kuva: Markku Vuorikari
    Metsä|Erä
    26.6.202612:51
    Eija Vallinheimo

    Suomen Metsästäjäliitto katsoo, että vuoden 2026 kanta-arvio osoittaa, että säädelty kannanhoidollinen metsästys voidaan toteuttaa onnistuneesti ilman, että suden suotuisan suojelun taso vaarantuu. Liiton mielestä kanta-arvio osoittaa, että viime talvena vastuullisesti toteutettu kannanhoidollinen metsästys ei vaarantanut susikannan suotuisan suojelun tasoa.

    Liiton tiedotteen mukaan kannanhoidollisen metsästyksen kokemus viime talvelta vahvistaa tarvetta siirtyä ennakoitavaan ja vuosittain toteutettavaan kannanhoidolliseen kiintiöperusteiseen metsästykseen. Sen avulla voidaan samanaikaisesti turvata suden kannan elinvoimaisuus, vähentää vahinkoja ja parantaa paikallista hyväksyttävyyttä.

    Metsästäjäliitto katsoo, että Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisema susikannan kanta-arvio 2026 on aliarvio susien määrästä Suomessa. Luke arvioi susien määräksi 430 yksilöä, mikä on sama kuin vuosi sitten.

    Metsästäjäliitto perustelee tätä sillä, että kanta-arviossa 18 aiemmin tunnettua susireviiriä eivät saaneet pari- tai perhelaumastatusta, koska reviirin toinen tai molemmat lisääntyvät yksilöt oli poistettu kiintiömetsästyksessä tai poliisin päätöksellä. Metsästäjäliiton mielestä linjaus on liian jyrkkä.

    Omaa arviota Metsästäjäliitto ei susikannasta anna.

    ”Emme käy susikannan kokoa arvailemaan. Toivomme lisää läpinäkyvyyttä arvion tekoon ja kentän havaintojen huomiointia”, kommentoi Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

    WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen puolestaan toteaa, että on hyvin tärkeää selvittää ja seurata tarkkaan, mitkä ovat kiintiömetsästyksen pidemmän aikavälin vaikutukset susikantaan.

    ”Ennen kaikkea on syytä selvittää ennen uusia päätöksiä susien metsästyskiintiöstä, miten kiintiömetsästys onnistui tavoitteessaan vähentää suden aiheuttamia vahinkoja ja sosioekonomisia haittoja. Siitä pelkkä susien yksilömäärä ei kerro”, Tolvanen toteaa.

    ”Suoran yksilömääräisen vähennyksen sijaan pidemmällä aikavälillä susikannan kehittymiseen vaikuttaa ennen kaikkea se, miten kiintiömetsästys vaikuttaa susilaumoihin ja sitä kautta susien lisääntymiseen ja yksilöiden liikkumiseen.”

    Suomen luonnonsuojeluliitto puolestaan on arvostellut kannanhoidollista metsästystä kovin sanoin. Liiton mukaan kiintiömetsästys on este suden suotuisan suojelun tason saavuttamiselle.

    ”Nyt näyttää siltä, että arvio osui valitettavan oikeaan ja kiintiömetsästyksen toteuttaminen oli selvä virhe”, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää puolestaan arvioi tiedotteessa.

    Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.

    Lisää aiheesta
    • Suomessa susia oli maaliskuussa 2026 todennäköisimmin 430 yksilöä.

      Erä | Luonnonvarakeskus julkaisi suden tuoreimman kanta-arvion – tältä susitilanne näyttää

    • Muutos koskee susia, jotka tulevat sudelta suojattujen karja-aitauksien sisäpuolelle.

      Erä | Tanska ehdottaa uusia sääntöjä susivahinkojen estämiseksi

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    susi
    kannanhoidollinen metsästys
    Luonnonvarakeskus
    Suomen Metsästäjäliitto
    Suomen luonnonsuojeluliitto
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Messuportit aukeavat perjantaina 7.6. kello 10.00. Edellisellä kerralla vuonna 2022 messuvieraita oli noin 26 000.

    Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2024 järjestetään 25. kerran Riihimäellä – mukana kaksi uutuutta

  • Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2022 avattiin neljän vuoden tauon jälkeen

  • &quot;Primus Turistskij&quot;-retkikeitin on pakattu mitoiltaan 13 x 13 x 8-senttiseen peltiaskiin, joka muuttuu parissa sekunnissa keitinalustaksi. Keitin koostuu 1,2 desin vetoisesta bensasäiliöstä ja säädettävästä suojalevystä, säätöventtiilistä, polttimesta ja sen alla olevasta esilämmitysaltaasta sekä irrallisesta keittolevystä.

    Koneviesti | Onko edullinen Smert Turistov -retkikeitin lempinimensä mukaisesti ”Turistien surma”? – laite on neuvostoliittolaisen suihkumoottoritehtaan valmistama

    Tilaajalle