Venäjältä vetäytyminen heikensi konevalmistaja Keslan viime vuotta, vaikka tilanne helpottikin vuoden loppua kohti. Tilauskanta nousi yhtiön mukaan vuoden lopulla 37 miljoonaan euroon, ja oli korkeampi kuin vuoden 2021 lopussa ilman Venäjää.
”Metsäteollisuuden puuntuonnin loppuminen Venäjältä lisäsi kotimaisen puun ja puuraaka-aineen kysyntää. Myös Puolustusvoimien tuotteet lisäsivät kotimaan tilausvirtaa”, kertoo toimitusjohtaja Marko Pekkola tilinpäätöstiedotteessa.
Keslan tuotteiden kysyntä pysyi hyvänä ja Venäjän tilauskannan poisjäännin vaikutukset liikevaihtoon pystyttiin korvaamaan kaikissa liiketoiminnoissa.
Autonostureille korvaavia markkinoita on löytynyt erityisesti Länsi-Euroopasta, Baltiasta ja Pohjois-Amerikasta. Puunkorjuulaitteet-liiketoiminnassa Venäjän ja CIS-maiden osuus liiketoiminnasta oli suuri metsäkonenostureissa, joiden osalta korvaavien markkinoiden löytäminen on haastavaa. Harvesterikourien osalta kysyntä oli vahvaa loppuvuodesta, mikä kompensoi Venäjän markkinan menetystä.
Keslan liikevaihto pysytteli vajaassa 46 miljoonassa eurossa. Liikevoitto sen sijaan painui viime vuonna 1,3 miljoonaa tappiolle. Vielä vuonna 2021 se oli 2,2 miljoonaa voitolla.
Samalla vuosi näkyi yhtiön velkaantumisessa. Nettovelkaisuusaste nousi peräti 134 prosenttiin edellisvuoden 60 prosentista. Omavaraisuusaste oli 32 prosenttia ja korolliset nettovelat kipusivat edellisvuoden lopun 8,5 miljoonasta 16,5 miljoonaan euroon.
Keslan fokuksessa vuonna 2023 ovat erityisesti kannattavuuden parantaminen ja nettovelkaantumisen saattaminen tavoitetasolle.
”Keskeistä vuoden 2023 näkökulmasta on tuotantoketjujen pullonkaulojen poistaminen ja tuotantorytmin palauttaminen normaalille tasolle. Näin pienennämme käyttöpääomatasoa ja elvytämme rahavirtaa”, toteaa Pekkola tiedotteessa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
