• Raju arvio Ruotsista – näin metsien ennallistaminen vähentäisi maaseudun työpaikkoja ja puuntuotantoa

    Valtion kustannukset tuottavan metsän lunastamisesta olisivat 8 miljardia kruunua vuodessa vuoteen 2050 asti.
    Tilaajalle
    Metsä ja siihen liittyvä teollisuus on merkittävä työllistäjä monissa Ruotsin kunnissa.
    Metsä ja siihen liittyvä teollisuus on merkittävä työllistäjä monissa Ruotsin kunnissa. Kuva: Pentti Vanska
    Metsä|Metsäpolitiikka
    10.11.202212:01
    Mia Jouslehto

    Ruotsin metsäteollisuuden järjestö Skogsindustrierna varoittaa EU:n ennallistamisasetuksen mahdollisista, rajuista työllisyysvaikutuksista.

    Sen mukaan Ruotsin metsäviranomainen Skogsstyrelse on arvioinut ennalistamisesityksen voivan tarkoittaa, että 1,6 miljoonaa hehtaaria talousmetsää suljetaan metsätalouden ulkopuolelle vuoteen 2050 mennessä. Näin siis, jos ehdotus toteutettaisiin EU:n komission esittämällä tavalla.

    Valtion kustannukset tuottavan metsän lunastamisesta olisivat 8 miljardia kruunua vuodessa vuoteen 2050 asti, ja puuntuotanto vähenisi noin 8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, laskee Skogsstyrelse.

    Työpaikkoja voisi karsiutua jopa 10 000.

    ”Näin suuri tuotannon vähentäminen johtaa todennäköisesti noin 10 miljardin kruunun arvonlisäyksen alenemiseen vuodessa ja 10 000 työpaikan menettämiseen alueilla, joilla metsäteollisuus on merkittävin työllistäjä, sanoo Skogsindustriernan analyytikko Christian Nielsen.

    Nielsen on laskenut, mitä seurauksia EU:n komission ennallistamisehdotuksella voi olla. Seuraukset voivat iskeä etenkin pieniin sahoihin. Riski, että yritykset joutuisivat lopettamaan toimintansa, on Nielsenin mukaan suuri.

    Kyse on myös dominoefektistä. Metsäteollisuus on kokonaisuus, jossa kaikki osat ovat yhteydessä toisiinsa ja riippuvaisia ​​toisistaan. Voimakkaalla tuotannon vähentämisellä on kauaskantoisia seurauksia koko metsäsektorille.

    ”Ruotsalaisen raaka-aineen saatavuuden heikkeneminen vaikuttaisi myös selluteollisuuteen, joka jo nyt tuo osan raaka-aineestaan ​​kilpailluilta markkinoilta.”

    Nielsenin mukaan myös kuljetukset pidentyvät, jos sahojen ja sellutehtaiden on muutettava toimintaansa. Investointimahdollisuudet heikkenevät, kun raaka-aineiden saatavuudesta on epävarmuutta.

    Lisäksi tuotannon mahdollisnen vähentyminen tarjoaisi tilaa Venäjän puuteollisuudelle.

    ”Jos maailma ja Eurooppa aiotaan pitää riippumattomina Venäjästä, meidän on tuotettava omat puutuotteemme Euroopassa. Muuten vaarana on se, että naapurimaamme joutuvat riippuvaisiksi venäläisistä puutuotteista”, Nielsen sanoo.

    Linkki alkuperäiseen uutiseen tässä.

    Lisää aiheesta
    • Pääministeri Sanna Marin torjui keskiviikkona opposition syytökset EU-politiikan löperöstä hoitamisesta. Kuvituskuva.

      Politiikka | Marin: Suomella on ennallistamisessa vain yksi kanta, metsäpolitiikka kuuluu jatkossakin kansalliseen päätäntävaltaan

    • Metsäpolitiikka | Asiantuntijalta: Metsäkeskustelu kaipaa kokonaisvaltaista näkemystä ja faktoja asenteiden sijaan

    • Metsäjohtaja Marko Mäki-Hakolan mukaan perinteinen metsäsektori on jäänyt paitsioon ja yhden asian liikkeet hallitsevat keskustelua.

      Metsäpolitiikka | Metsänomistajilla vastassa ideologinen EU-komissio ja yhden asian liikkeet – tilanne vaikeampi kuin koskaan, MTK:n metsäjohtaja puhisee

    • Osa EU:ssa valmisteilla olevista asetuksista linkittyy toisiinsa.

      Metsäpolitiikka | EU:n metsäasetukset etenevät jatkuvasti – lue, mitä kaikkea nyt on työn alla

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    metsien ennallistaminen
    Ruotsi
    metsäteollisuus
    EU-ennallistamisasetus
    työllisyysvaikutukset
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin