EU:n metsäasetukset etenevät jatkuvasti – lue, mitä kaikkea nyt on työn alla

EU:n metsäsääntelyä seurattiin viime viikolla jännityksellä, kun Euroopan parlamentti äänesti EU:n metsästrategiasta, metsäkatoasetuksesta ja uusiutuvan energian direktiivistä.

EU:n metsästrategian osalta äänestyksessä oli kyse siitä, miten Euroopan komission pitäisi lähteä jalkauttamaan strategiaa. Strategiaan itseensä ei tullut muutoksia.

Lisäksi parlamentti äänesti kannastaan metsäkatoasetukseen. Metsäteollisuus ry arvioi viime viikolla, että parlamentin kanta uhkaa kääntää hyvän tavoitteen merkittäväksi lisäbyrokratiaksi. Suurin haaste on, että tuotteiden tulee olla jäljitettävissä kasvupaikkaansa koko arvoketjun ajan.

Metsäkatoasetuksen tarkoitus on estää metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden pääsyä EU-alueen markkinoille. Näitä tuotteita ovat kahvi, kaakao, soija, palmuöljy, naudanliha ja puu sekä näistä johdetut tuotteet. Rajoitukset koskevat sekä EU:n sisäistä että ulkoista tuotantoa.

Uusiutuvan energian direktiivin osalta parlamentti päätyi kompromissiin, jonka mukaan EU:n uusiutuvan energian tavoite on 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi metsäbiomassan osuutta tavoitteesta tullaan vähentämään vuotta 2030 kohti.

Vähennys koskee ainoastaan ensisijaista metsäbiomassaa eli kaikkea puuta, joka saadaan suoraan metsästä kaadetusta puusta. Toissijainen eli metsäteollisuuden sivuvirroista muodostuva biomassa lasketaan aina uusiutuvan energian tavoitteeseen.

Seuraavaksi jäsenmaiden hallitukset valmistelevat kantansa direktiiviin. Metsä- ja energiateollisuuden kannalta direktiivi tuo aloille epävarmuutta, joten jäsenmaiden kantojen toivotaan lieventävän lopullista direktiiviä.

Muita EU:ssa valmisteilla olevia metsäasetuksia ovat maankäytön hiilinieluasetus (lulucf), ennallistamisasetus sekä kestävää rahoitusta edistävä taksonomia-asetus.

Hiilinieluasetuksen mukaan EU:n hiilinielutavoite on 310 miljoonaa tonnia. Suomen osuus siitä on 17,8 miljoonaa tonnia. Kolmikantaneuvottelut lopullisesta hiilinieluasetuksesta ovat nyt käynnissä. Sopu on tarkoitus saada aikaan jo syksyllä.

Ennallistamisasetuksen tavoite on saada 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista ennallistamistoimien piiriin vuoteen 2030 mennessä. Toteutuessaan asetus johtaisi Suomessa puun kasvun alenemiseen sekä metsänomistajien kantorahatulojen pienenemiseen.

Lisäksi ennallistamisesta aiheutuvat kulut olisivat lähes miljardi euroa vuodessa eli bruttokansantuotteeseen suhteutettuna EU-alueen korkeimmat.

Komissio julkaisi ennallistamisesityksensä kesäkuussa. Nyt esitys on parlamentin ja neuvoston käsittelyssä.

Kestävän rahoituksen taksonomia-asetuksen on tarkoitus luoda luokittelujärjestelmä, joka helpottaa vihreitä investointeja. Parlamentti äänesti heinäkuussa kannastaan, jonka mukaan maakaasu ja ydinvoima luokitellaan vihreiksi sijoituskohteiksi.

Metsätalouden kohdalla taksonomiaan on asetettu tiukat kriteerit, joiden on täytyttävä, jotta toiminta voi saada vihreän leiman. Metsätalouden tiukat rajoitukset ja maakaasun luokitteleminen vihreäksi ovat keränneet kritiikkiä.

Taksonomian ilmastokohtia koskeva ensimmäinen delegoitu säädös julkaistiin viime vuonna ja otettiin käyttöön tämän vuoden alusta. Ympäristökohtia koskeva toinen delegoitu säädös on tarkoitus julkaista tänä vuonna, mutta sen julkaisu on viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta.