Orava on tuttu näky asutuksen keskellä. Metsissä sen kohtaa yhä harvemmin. Kuva: Satu Lehtonen
Kuusikoiden katoava asukki löytää sieni- ja siemenkätkönsä muistinsa varassa
Äkkiseltään ei arvaisi, että orava on harvinaistunut Suomessa niin, että kanta saattaa siirtyä elinvoimaisesta silmällä pidettävien lajien joukkoon.Tilaajalle
Orava voi liikkua jopa viisimetrisin hypyin puista toiseen. Hakkuilla olisi hyvä huomioida tämä ja jättää alueelle riistatiheiköistä puuväylä jäävään puustoon. Kuva: Ismo Pekkarinen / LehtikuvaPitkäkarvainen rotta tai söpö pörriäinen, tuolla jokaisen tuntemalla asuttuun ympäristöön sopeutuneella metsän eläimellä on lukuisia kutsumanimiä.
Orava on asutuksen keskellä tuttu näky, mutta metsässä sen kohtaa entistä harvemmin. Oravien määrän arvioidaan vähentyneen kymmenessä vuodessa 15–35 prosenttia.
”Lumijälkilaskentojen perusteella oravien lukumäärä on viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana vähentynyt merkittävästi. Havainnot ovat pudonneet kolmannekseen”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jari-Pekka Tamminen.
Oravalle on luontaista kannan määrän suuri vuosittainen vaihtelu.
”Oravakantaa säätelee kuusen siemensato. Hyvänä käpyvuonna orava tekee kaksi pesuetta, heikkoina vuosina yhden. Näin kannan koko vaihtelee sadasta tuhannesta miljooniin. Oleellista ovat kuitenkin juuri pitkän aikavälin muutokset”, Tamminen selvittää.
”Orava on luokiteltu elinvoimaiseksi, mutta lumijälkilaskentojen perusteella laji olisi syytä siirtää silmällä pidettävien lajien ryhmään”, hän arvioi.
Oravakanta on vahvin Etelä-Suomessa, idässä ja pohjoisessa kannat ovat pudonneet erityisesti. Tammisen mukaan muutokset metsien käytössä ovat näkyneet oravien määrässä. ”Jo 1950-luvulta saakka petolintujen oksennuspallojen sisällön perusteella on havaittu oravakannan pieneneminen metsissä.”
Orava viihtyy useita puustokerroksia sisältävissä vanhoissa kuusikoissa, jotka tarjoavat ravintoa ja suojaa. Suomen metsien kuusivaltaisuus ei kuitenkaan suoraan palvele oravien tarpeita, sillä ravintoa ei löydy nuorista metsistä.
”Siinä vaiheessa, kun oravalle koittaa kuusikossa hyvät ajat, metsän uudistushakkuu ajankohtaistuu.”
”Sienet ovat sille tärkeä energiapitoinen ravinto. Orava on myös pesärosvo, sille maittavat pikkulintujen munat ja poikaset.” Jari-Pekka Tamminen
Oravalle kahden havupuun metsä on suotuisin vaihtoehto. Kun kuusen ja männyn hyvät siemensadot osuvat eri vuosiin, ravinnonsaanti on tasaisemmin turvattu.
”Orava saa havupuiden siemenistä runsaasti valkuaisainetta, joka on poikastuotannon edellytys. Kuusen silmuja syömällä se selviää pahimman yli.”
Siemen on oravan tärkein talviravinto, mutta kasvukaudella eläimen ruokavalio on varsin monipuolinen.
”Sienet ovat sille tärkeä energiapitoinen ravinto. Orava on myös pesärosvo, sille maittavat pikkulintujen munat ja poikaset. Se käyttää ravinnokseen myös marjoja ja hyönteisiä. Eteläisessä Suomessa tammi- ja pähkinäpensaslehdot ovat sen suosikkipaikkoja, samoin ruokinnoilta se valitsee mieluiten pähkinöitä”, Tamminen kertoo.
Talvivarastoja eläin ryhtyy kokoamaan loppukesästä. Varastonsa se löytää myöhemmin muistinsa ja hajuaistinsa turvin.
Ulkona voi olla 20 pakkasastetta ja pesässä oravalla lähes saman verran lämpöasteita.
Fiksuna eläimenä orava hyödyntää pihapiirien ruokinnat, jotka tarjoavat helpon ravintolähteen. Se kuitenkin altistaa tautien leviämiselle.
”Ruokinta olisi hyvä toteuttaa hajautetusti, useaan pieneen ruokintapisteeseen oravien keskinäisen kontaktin välttämiseksi”, vinkkaa Tamminen.
Oravalle pesänrakennustaito on elämän ja kuoleman kysymys. Luonnonvalinta vie talvella erityisesti nuoria, kokemattomia oravia.
”Oravien elinympäristöstä pitää löytyä sammaleita ja luppoja, joiden lämmöneristävyys on heinää selvästi parempi. Oikeista materiaaleista tehty pesä pysyy kovillakin pakkasilla lämpimänä. Ulkona voi olla 20 pakkasastetta ja pesässä oravalla lähes saman verran lämpöasteita.”
Ilmaston lämpeneminen ei kuitenkaan helpota oravan selviytymistä, vaikka näin voisi olettaa.
”Kanta on taantunut eniten siellä, missä ilmasto on lämmennyt. Ilmastonmuutos vaikuttaa kuusen menestymiseen. Kosteat, leudot kelit pilaannuttavat oravan talvivarastot, oksilla kuivatetut sienet ja oksanhankaan tai maahan kätketyt kävyt. Lisäksi sateiden lisääntyessä paksuuntuva lumipeite vaikeuttaa kätköjen löytymistä.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
