
Luonnonvarakeskus kertoo tiedotteessaan, että maa- ja metsätalousministeriöltä on tulossa lisärahoitusta DNA-näytteiden analysointiin. Lisärahoituksen avulla voidaan kerätä enemmän näytteitä uusilta reviireiltä ja sellaisilta vanhemmilta reviireiltä, joista ei aiempina vuosina ole löytynyt näytteitä.
Toistaiseksi näytteitä on saatu kerättyä Ylen uutisen mukaan eri puolilta Suomea reilu 400 kappaletta. Lumeton talvi on haitannut dna-näytteiden keräämistä etenkin Lounais-Suomessa, joka on susien tihentymäaluetta.
Suden DNA-näytekeräys käynnistyi marraskuun puolivälissä ja jatkuu helmikuun loppuun. DNA:n avulla tunnistetaan jätöksen jättänyt susi ja susireviirin rajat sekä saadaan tietää, elääkö reviirillä susipari vai -lauma. Keräystä koordinoi Luonnonvarakeskus (Luke) Suomen riistakeskuksen tuella.
Metsästäjäliitto maksaa talvella 2024–2025 kerätyistä suden DNA-ulostenäytteistä keräyspalkkiona 50 euroa jokaisesta susi- tai koirasusinäytteestä. Palkkiot maksetaan metsästysseuroille, joiden tulee olla Metsästäjäliiton jäseniä. Yksittäinen metsästäjä ei siis voi saada palkkiota. Yksittäisestä susi- tai koirasusiyksilöstä palkkion voi saada enintään kolme kertaa.
Metsästäjäliitto kannustaa jäsenseurojaan keskinäiseen yhteistyöhön niin, että lauma- ja parireviirien sudet saataisiin mahdollisimman hyvin kartoitettua DNA-näytteiden keruulla. Suden kanta-arvion muodostumisessa tärkeimmät tietoaineistot ovat DNA-näytteet ja Tassu-järjestelmään kirjatut kansalaisten susihavainnot.
DNA-näytteiden keruun lisäksi Luke ja Suomen Metsästäjäliitto kannustavat kansalaisia ilmoittamaan suurpetohavaintoja petoyhdyshenkilöille ja petoyhdyshenkilöitä tallentamaan havaintoja sähköiseen Tassu-järjestelmään.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
