Kuvassa liottamalla irrotettuja hirven hampaita. Kuva: Aija Macāne
Kivikautisten hammasriipusten teko vaati taitoa – näin irrotettiin kuolleen hirven etuhampaat
Koruihin ja ornamentteihin käytetyt hampaat eivät olleet kivikaudella helposti saatavilla vaan hampaiden irrotus vaati taitoa.
Työkaluja ja raaka-ainetta kokeesta, jossa hampaiden irrottamista yritettiin iskemällä ja leikkaamalla niitä kivisillä ja sarvisilla välineillä. Kuva: Aija MacānePohjois-Euroopan kivikautisista haudoista tunnetaan tuhansia riipuksiksi muokattuja eläinten hampaita. Kun tutkijat alkoivat tehdä kokeiluja hammasriipusten tutkimiseksi, he huomasivat, että hampaiden irrottaminen ehjinä ei olekaan kovin helppoa.
Kansainvälisen tutkijaryhmän selvitti, mitä menetelmiä Koillis-Euroopan kivikautiset asukkaat käyttivät hankkiessaan eläinten hampaita korujen ja riipusten raaka-aineeksi.
Tulokset tarjoavat uusia näkökulmia kivikautisten metsästäjä-keräilijöiden jokapäiväiseen elämään.
”Hampaiden irrottaminen oli tarkoituksellinen ja aikaa vievä prosessi.”
Tutkimuksen lähtökohtana on Zvejniekin kivikautinen kalmisto Latviassa. Sen haudoista on löydetty tähän mennessä yli 2000 eläimen hammasta ja sellaisesta tehtyä riipusta.
”Hampaiden irrottaminen oli tarkoituksellinen ja aikaa vievä prosessi, sanoo tutkimuksen johtava tutkija”, kertoo arkeologi Aija Macāne Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Tutkimusryhmä testasi kaiken kaikkiaan seitsemää erilaista tapaa, joiden avulla hampaat on saatettu irrottaa leukaluusta. Tapoja olivat leikkaaminen, iskeminen, ilmakuivaus, liottaminen, suora kuumentaminen ja erilaiset kypsennystekniikat.
Tulokset osoittavat, että keittäminen ja höyrytys keittokuopassa olivat tehokkaimmat tavat, ja niiden avulla hampaat saatiin useimmiten irrotettua ilman vaurioita. Tutkimusaineistoksi saatiin metsästäjiltä hirven, villisian ja metsäkauriin alaleukoja.
Hampaiden hankkiminen ja irrottaminen liittyivät usein ruoanvalmistukseen. Samanaikaisesti kun kallojen lihat ja aivot kypsyivät syötäväksi, säilyivät luut ehjinä ja käyttökelpoisina muiden työkalujen raaka-aineeksi.
”Ymmärtämällä paremmin hampaiden irrotusprosessia saamme paremman käsityksen hammasriipusten elinkaaresta aina eläinten saalistamisesta ja käsittelystä riipusten valmistamiseen, käyttöön ja lopulta niiden hylkäämiseen, hukkaamiseen tai hautaamiseen, Macāne kertoo.
Helsingin yliopiston lisäksi tutkimukseen osallistui tutkijoita Yorkin, Leidenin, Alcalan ja Latvian yliopistoista.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
