Reviirityöryhmät haluavat pysyä kartalla alueensa susitilanteesta – ”Havainnoista ei enää ilmoiteta yhtä hyvin kuin ennen”
Suomeen on perustettu susireviirialueille paikallisia, eri sidosryhmistä muodostuvia yhteistyöryhmiä.Tilaajalle
Sastamalan, Urjalan ja Punkalaitumen kuntien alueella on tällä hetkellä neljä susireviiriä. Kuvituskuva. Kuva: PixabayLue artikkelin tiivistelmä- Suomeen on perustettu 38 susireviirialueiden yhteistyöryhmää, joissa on edustajia kunnista, metsästys- ja suojelujärjestöistä. Ryhmät seuraavat susikantaa, viestivät asukkaille ja suunnittelevat ennaltaehkäiseviä toimia. Janne Uusi-Kämppä kannustaa ilmoittamaan susihavainnot Tassu-järjestelmään.
- Punkalaitumen Taikayön ryhmä käsitteli kokouksessaan susien dna-keräystä, kiintiömetsästystä ja alueen susitilannetta. Neljällä reviirillä on todettu perhelauma.
Yhteistyöryhmien tehtävänä on luoda kokonaisnäkemys alueensa susitilanteesta, viestiä susista alueen asukkaille sekä pohtia susikantaan liittyvien toimien tarvetta.
Keskeinen osa työryhmien toimintaa on suunnitella ja toteuttaa konflikteja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.
Tavoitteena on, että toiminta osallistaa susireviirillä asuvia, parantaa riistahallinnon, riistantutkimuksen ja kansalaisyhteiskunnan suhteita susiasioissa sekä vähentää hallinnollisia ja tiedollisia ristiriitoja.
Samalla työryhmät osallistuvat tiiviisti oman alueensa susikannan seurantaan ja päätöksentekoon.
Työryhmään kuuluu tyypillisesti edustajia alueen kunnallishallinnosta, riistanhoitoyhdistyksistä, luonnonsuojeluyhdistyksistä sekä kotieläintilallisista. Usein työryhmissä on mukana myös esimerkiksi kyläyhdistyksen, poliisin, Metsähallituksen tai rajavartioston edustaja.
Reviirityöryhmiä on perustettu 38 eri puolille Suomea.
Reviirityöryhmiä on perustettu 38 eri puolille Suomea. Reviiriyhteistyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti suunnittelemaan paikallisia kannanhoitoa tukevia toimenpiteitä.
Yksi tällaisista työryhmistä kokoontui torstaina Punkalaitumella. Taikayön reviiriyhteistyöryhmä on muodostettu Punkalaitumen, Sastamalan ja Urjalan kuntien alueelle.
”Tämä oli vuoden ensimmäinen kokous, jossa käytiin läpi toimintasuunnitelmaa ja suden dna-keräystä, kiintiömetsästyksen tilannetta sekä alueen susitilannetta”, listaa reviiriyhteistyöryhmän punkalaitumelainen puheenjohtaja Janne Uusi-Kämppä.
Kolmen kunnan alueella on tällä hetkellä neljä susireviiriä, joissa kussakin on todettu perhelauma.
”Ongelma on se, että ihmiset ovat täällä turtuneita susiin eikä havainnoista enää ilmoiteta yhtä hyvin kuin ennen.”
Uusi-Kämppä kannustaa kaikkia niitä, jotka ovat tehneet susihavainnon, ottamaan yhteyttä oman alueensa petoyhdyshenkilöihin, jotta havainnot saadaan vietyä suurpetojen Tassu-havaintojärjestelmään.
Havaintoja tarvitaan paikallisesti esimerkiksi susista johtuvien koulukuljetusten järjestämisessä että kanta-arvioiden tekemisessä.
”Ongelma on se, että ihmiset ovat täällä turtuneita susiin eikä havainnoista enää ilmoiteta yhtä hyvin kuin ennen. Mitä enemmän dataa tutkimustyötä varten on, sitä enemmän kanta-arviot tarkentuvat ja susien määrät saadaan vastaamaan todellisuutta”, Uusi-Kämppä muistuttaa.
Reviirialueen asukkaat voivat ottaa yhteyttä reviirityöryhmän jäseniin myös silloin, jos heillä on suden kannanhoitoa koskevia kysymyksiä tai ehdotuksia.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
