”EU:ssa on menossa hiljainen henkien taistelu” — Kurvinen uskoo metsämaiden löytävän tukea toisiltaan

EU:n rattaissa pyörii syksyn aikana monta Suomelle tärkeää metsäkysymystä. Näitä ovat muun muassa ennallistamisasiat ja puun rooli uusiutuvan energian direktiivissä eli metsähakekysymys.

MT Metsäilta -lähetyksessä vieraillut maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) uskoo kuitenkin, että asioihin voidaan vielä vaikuttaa.

”Kyllä voi vaikuttaa, mutta meillä on niin erityisiä kysymyksiä, että se vaatii metsäisten maiden yhteistyötä, varsinkin Ruotsin kanssa.”

Muita maita, joiden kanssa yhteistä näkemystä asioihin voitaisiin hakea, ovat muun muassa Itävalta, Slovenia, Latvia, Romania ja Ranska.

Ruotsi riitautti EU:n toimivaltaa ennallistamisasiassa metsien osalta todeten, että se kuuluu kansalliseen päätäntävaltaan. Kurvisen tiedon mukaan muut maat eivät ole näin toimineet.

Kurvisen mukaan Suomen hallitus näkee ennallistamisasetuksessa kaikkein tärkeimpänä juuri metsäkysymyksen, vaikka pitääkin samaan aikaan tärkeänä luonnon tilan yleistä parantamista.

”Mutta Suomen hallitus ei katso, että tällainen asetusluonnos sellaisenaan voisi mennä läpi. Se vaatii enemmän joustavuutta jäsenvaltioilta eikä saa aiheuttaa millekään jäsenmaalle kohtuuttomia kuluja”, ministeri tähdentää.

”Olen tehnyt kaikille selväksi, että tämä on sama kuin EU tekisi asetuksen, jossa yritettäisiin rampauttaa Saksan autoteollisuus. Hyväksyisikö Saksa sitä.”

Sisältö vaatii Kurvisen mukaan jumppausta niin europarlamentissa kuin komissiossa.

Sitä, että esimerkiksi metsistä kerättävä biomassa, niin sanottu primääribiomassa, ei olisi kestävää, on ministerinkin vaikea käsittää.

”Se on aivan väärä suunta, sekä Ukrainan sodan tilanteessa, mutta se on aivan väärä suunta myös ilmastokriisin ratkaisemisessa. Kivihiili ja maakaasu pitää saada pois ja tilalle uusiutuvia energianlähteitä.”

Voiko käydä niin, että energiakriisi toisikin lisäymmärrystä metsäasioille, etenkin metsäenergialle? Kurvisen mukaan EU:ssa on paraikaa menossa hiljainen henkien taistelu.

”Nyt on varmasti kaksijakoinen vääntö menossa. Osa (maista) on päivittänyt kantojaan: nyt tärkeää on huoltovarmuus ja omavaraisuus. Osa on sitä mieltä, ettei näillä ole väliä: töpselistä riittää sähköä ja keskitytään vain ilmastonmuutokseen.”

EU:ssa pyörii kaikkiaan puolenkymmentä Suomen metsien ja metsätalouden kannalta erittäin vaikeaa ja hankalaa lainsäädäntöesitystä. Vaikka kaikkien lopputulos ei tähtäisikään metsien käytön rajoittamiseen, lopputulos voi kuitenkin olla sellainen.

Iso ongelma on Kurvisen mielestä se, että lainsäädäntöhankkeet eivät ole varsinaisesti metsäpolitiikkaa. Esimerkiksi metsähakekysymys on energiapolitiikkaa, taksonomia finanssipolitiikkaa ja pankkisäätelyä. Ennallistaminen puolestaan on ympäristöpolitiikkaa.

Kaikki koskettavat metsiä, mutta ne on ripoteltu eri tahojen alle. Ne eivät tule silti maa- ja metsäasioita käsittelevään maa- ja kalatalousneuvostoon.

”Suomalaisten metsien ja metsätalouden kimppuun käydään EU-politiikan eri välineillä, ja mitään koordinaatiota näiden välillä ei ole.”

Esimerkiksi metsäteollisuus on pitänyt ennallistamistoimia vaikeimpana kysymyksenä EU-haasteista. Kurvisen mukaan jo termi itsessään on vaikea, sillä suomen kieli tuo siihen vivahteensa. Monet kysyvät, palataanko tässä vuoteen 1900 tai 1950-luvulle vai minne.

”Ennallistamisesta on tullut mielikuva, että palataan tiettyyn aikaan. Mielestäni asetuksessa pitäisi puhua pikemmin luonnon ja ympäristön tilan parantamisena, luonnonmukaisempaan tilaan menemisenä.”