Vanhoja rumpujen kunnostuksen lisäksi kunnostuksessa asennetaan uusia rumpuja. Pintakalliot tuovat omat haasteensa. Kuva: Ilpo Paananen
Yksityistiet rapistuvat, kun tieosaajien määrä vähenee: ”Koko Pohjois-Karjalassa on vain muutama henkilö näitä tekemässä”
Metsäkeskusten metsäteiden perusparannuksiin myöntämien kemera-tukien ohella tiekunnat voivat vaihtoehtoisesti hakea yksityisteiden perusparannusavustuksia ely-keskuksesta.TilaajalleKontiolahti
Jukka Pietilä tietää kokemuksesta, että metsätien perusparantaminen on usein vaativa ja pitkäaikainen prosessi. Kuva: Ilpo PaananenViime vuosiin asti metsäteiden kunnostuksia on avustettu lähinnä kemeratuella. Ely-keskusten avustusten edellytyksenä olleesta pysyvän asutuksen kriteeristä luovuttiin vuoden 2019 alussa.
”Lähtökohta on edelleenkin se, että metsäteiden kunnostukseen haetaan ensisijaisesti kemeratukea. Ja jos sille on jokin este, avustusta voi hakea ely-keskukselta”, joukkoliikenneasiantuntija Juho Iivanainen Pohjois-Savon ely-keskuksesta opastaa.
Metsäteiden kemeratuen esteenä voi olla se, että edellisestä kohteeseen myönnetystä kemeratuesta on aikaa alle 20 vuotta. Rahaa yksityisteiden perusparannuksiin on ely-keskuksella juuri nyt hyvin saatavilla.
”Meidän tavoitteena on matalan kynnyksen hakumenetelmä. Käytössä oleva sähköinen haku on toiminut hyvin.”
Metsänomistajan kannalta avustusten ero on siinä, että kemeratukeen oikeutetut metsänomistajat saavat verotuksessa vähentää perusparannuskustannusten arvolisävero-osuuden. Ely-keskuksen avustuksia hakevat tiekunnat eivät ole arvonlisäverovelvollisia. Siitä johtuen avustus lasketaan alvillisesta kustannusarviosta.
Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö, Mikko Korhonen Suomen metsäkeskuksen itäiseltä palvelualueelta kertoo, että kemeratukien käytön väheneminen voi johtaa jatkuessaan siihen, että metsäteiden kunnostuksiin varattua rahapottia supistetaan.
”Pohjois-Karjalassakin metsäteitä kunnostettiin parhaimmillaan 100 kilometriä vuosittain. Viime vuosina määrät ovat olleet vain murto-osa siitä”, Korhonen vertaa.
”Pohjois-Karjalassakin metsäteitä kunnostettiin parhaimmillaan 100 kilometriä vuosittain.” Mikko Korhonen
Erityisasiantuntija Jukka Pietilä Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalasta näkee metsäteiden vähäisten perusparannusmäärien suurimpana syynä kemerahankkeita suunnittelevien ja toteuttavien henkilöiden riittämättömän määrän.
”Koko Pohjois-Karjalassa on vain muutama henkilö näitä tekemässä ja heidänkin työpanos on osin muissa työlajeissa”, Pietilä sanoo.
Ongelma on pahentunut viimeisen 10 vuoden aikana tieosaajien siirtyessä eläkkeelle ja muihin työtehtäviin. Teiden rapistuessa perusparannusten kustannukset kasvavat. Jo pelkästään maanrakennusalan konekustannusindeksi on noussut vuoden aikana lähes 20 prosenttia.
”Kemerahankkeiden käynnistäminen vaatii osaamista sekä raakaa työtä ja aikaa. Jos hankkeiden suunnittelijoita ei saada lisää, työmääriin on turha toivoa parannusta millään muilla keinoilla”, Pietilä tähdentää.
Toinen syy on se, että monilla perusparannusta tarvitsevilla teillä ei ole toimivaa tiekuntaa olemassa. Hankkeet lähtevät usein käyntiin tiekunnan henkiin herättämisellä tai sen perustamisella.
Esimerkkinä Pietilä kertoo Kontiolahden Puson kylälle perustetusta Honkalammentien tiekunnasta. Osalla metsänomistajista tieoikeudet eivät olleet kunnossa ja siksi 4,5 kilometrin mittaiselle tielle oli haettava yksityistietoimitus ennen hankkeen käynnistämistä.
”Tiealueen puut poistettiin kesäkuussa 2022 ja varsinaiset kunnostustyöt alkoivat elokuun puolivälissä. Tien loppuosa oli niin huonokuntoinen, että tien runkoa on jouduttu rakentamaan kokonaan uudestaan.”
Hankkeen arvonlisäveroton kustannusarvio on noin 77 000 euroa. Kemeratukeen oikeutetuille tieosakkaille on myönnetty 50 prosentin tuki. Osakkaina on myös yksi rahasto sekä säätiö, jotka eivät saa kemeratukea.
Metsätien peruskorjaus
Metsäkeskukselta haettava kemeratuki, 50 prosenttia hankekustannuksista eteläisessä ja keskisessä Suomessa, 60 prosenttia pohjoisessa Suomessa.
Asiantuntijan laatima hankesuunnitelma, esimerkiksi metsänhoitoyhdistys.
Edellisestä tiehen kohdistuvasta kemeratuesta vähintään 20 vuotta.
Tiekunta voi hakea ely-keskuksesta yksityistien peruskorjausavustusta.
Hankkeen alaraja 10 000 euroa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
