Yli 20 vuotta alalla olleen Saara Kallisen salainen ase metsänhoitoon löytyy ruutuvihosta – tästä syystä hän suosittelee vihon hankintaa jokaiselle metsänomistajalle

Kärsämäkisen Saara Kallisen, 43, mukaan metsän taikaa on vaikea pukea sanoiksi.

”Se antaa voimaa, tekemistä ja arjelle oman tarkoituksensa. Metsässä asiat ovat aina kohdillaan.”

Limingassa varttuneesta puutarhurin tyttärestä ei tullut puutarhuria, ei jatkajaa pienelle kotitilalleen, eikä eläinallergian takia myöskään karjatilan emäntää.

Hänestä tuli metsänainen.

”Yläasteen viimeisellä luokalla heräsi ajatus, että isona minusta tuleekin metsätalousinsinööri. Jätin lukion väliin ja hoidin opintieni siten, että vuonna 2003 valmistuin Mikkelin ammattikorkeakoulusta metsätalousinsinööriksi. Siitä lähtien olen saanut tehdä rakastamaani työtä ja tutustua koko ketjun pituudelta kaikkeen siihen, mitä metsätalous pitää sisällään”, Kallinen luonnehtii.

Kaivinkoneesta rakennettu moto tottelee hyvin metsänaisen käskyjä. Kuva: Anne Anttila

Metsäneuvojasta Kallinen eteni korjuutyönjohtajaksi ja kokeili hetken aikaa myös alan opetusta. 21 vuoden aikana hän on ollut monessa mukana, istunut monen pöydän takana ja astellut lukuisan määrän kilometrejä niin omissa kuin muidenkin metsissä.

Tällä hetkellä Kallinen toimii etätyöläisenä ja auttaa metsäalan yrityksiä käyttämään heille suunniteltuja ohjelmistoja paremmin.

”Kokemukseen nojaten voin sanoa, että metsätalous on monien mahdollisuuksien toimintakenttä. Monipuolisuus vahvistaa myös ammatillista osaamista. Varsinkin metsätaloudessa on tärkeää ymmärtää alan kieli ja osata soveltaa teoria käytäntöön. Yksityisenä metsänomistajana olen äärimmäisen etuoikeutettu, kun hallitsen koko ketjun suunnittelusta hakkuisiin”, Kallinen sanoo.

Saara Kallinen ei pelkää myöskään konevoimaa. ”En ole koskaan miettinyt, että pystynkö tai osaanko. Olen vain opetellut ja tehnyt”, hän sanoo.  Kuva: Anne Anttila

Kallinen on hankkinut omistukseensa mittavan määrän metsämaata. Osan hän omistaa yksin, osan yhdessä miehensä kanssa.

”Metsät hoidetaan pääosin itse. Käytössä on myös kaivinkoneesta rakennettu moto.”

Saara Kallinen sanoo osallistuvansa kaikkiin metsänhoidollisiin tehtäviin.

”Periaatteeni on, että vain tekemällä oppii. En ole koskaan miettinyt, että pystynkö tai osaanko. Olen vain tarttunut toimeen ja opetellut. Toki metsäkoneen puikoissa en pääse ammattikuskin tasolle. Päiväsaldoni liikkuu noin neljässäsadassa rungossa, kun vastaavasti ammattilainen napsii jokaisessa työvuorossa vähintään tuhat puuta.”

Vähän päivässä on paljon vuodessa ja tärkeintä on ajallaan tekeminen, ei odottelu.

Nämä ovat metsänaiseksi nimetyn Saara Kallisen tunnettuja voimalauseita.

”Sen olen matkan varrella oppinut, että tässäkään lajissa ei jaeta pikavoittoja. Metsänhoito on pitkäjänteistä työtä, jonka onnistumisen pohjat luodaan hyvällä suunnittelulla. Suosittelen jokaista metsänomistajaa hankkimaan ruutuvihkon. Kun kaikki on mietitty valmiiksi ja työvaiheet merkitty perinteiseen tyyliin paperille, metsänhoito saa paljon juurevamman merkityksen.”

Kallisen ruutuvihko kätkee sisälleen myös tulevien vuosien työtehtäviä.

”Pinta-alaa on jo sen verran, että istutettavaa, mätästettävää, harvennusta tai hakattavaa löytyy vuosittain. Tähtään siihen, että kasvamassa on aina eri kasvuvaiheessa olevaa metsää. Näin tuotto pysyy tasaisena ja myös työmäärä järkevissä mittasuhteissa.”

Saara Kallinen tietää mitä tekee ja myös sen, että onnistumisen pohjat luodaan aina hyvällä suunnittelulla. Kuva: Anne Anttila

Kallisen mukaan yksi parhaimmista tasaisen tuoton vipuvarsista on niin sanottu kehitysluokkajakauma.

”Jos metsän kokonaispinta-alasta löytyy aukiota ja taimikoita 25 prosentin verran, nuoria kasvatusmetsiä kolmekymmentä prosenttia, varttuneita kasvatusmetsiä 30 prosenttia ja päätehakkuukypsiä metsiä 15 prosenttia, niin tämä mahdollistaa jo tasaisen tulovirran. Jokaisen metsäomistajan kannattaa tarpeesta riippumatta selvittää oman metsänsä kehitysluokkajakauma”, Kallinen suosittelee.

Metsäalan ammattilaisena Kallinen on tyytyväinen alan nykytilanteeseen.

”Puu liikkuu, tieto kulkee ja yksityisestä metsänomistajasta pidetään muutenkin hyvää huolta. Yksinomaan Metsäkeskus ja Maanmittauslaitos tuottavat ilmaista ja ajankohtaista tietoa jokaisen yksityismetsänomistajan käyttöön. Suosittelen erityisesti tutkittuun tietoon perustuvien metsänhoitosuositusten lukemista. Metsälaki ja markkinasuhdanteet voivat muuttua, mutta biologiset ja matemaattiset lainalaisuudet pysyvät ennallaan.”

Metsätalouden jatkuvuuden kannalta Saara Kallinen toivoisi kuitenkin lakimuutosta, joka mahdollistaisi tasavertaiset sukupolvenvaihdosoikeudet myös sisarusten lapsille.

”Kaikilla ei ole rintaperillisiä, joten tämä varmistaisi sen, että palstat pysyvät samalla suvulla.”