Nuori metsänomistaja Mikko Tukeva säästää rahaa tekemällä ennakkoraivaukset itse – katso video

Jalasjärven Luopajärvellä metsänomistaja Mikko Tukeva käyttää talven vähäisen valon tarkasti hyödyksi metsätöissä. ”Päivä jää väistämättä lyhyeksi joulukuussa, vaikka työhön ryhdytään aamun valjetessa ja jatketaan iltapäivän hämärään saakka”, hän sanoo.

Mikko Tukeva on nuori metsänomistaja, joka kauppatieteen opiskelujensa ohessa hoitaa aktiivisesti omia metsiään. Sukutilallaan maa- ja metsätalousyrittäjänä jatkava mies seuraa metsänhoidon kehitystä aktiivisesti.

Joulukuun lopussa miehen työkohteena on turvekankaalla oikea-aikaisen ojituksen myötävaikutuksella hyvään kasvuun 1960-luvulla lähtenyt männikkö. Keväällä kuviolle on tulossa harvennushakkuu ja sitä ennen Tukeva tekee palstalle ennakkoraivauksen. ”Ennakkoraivaus on niitä työmuotoja, jotka metsänomistaja voi tehdä itse metsissään. Kunto nousee ja oma työ säästää metsänhoitokuluissa”, hän vinkkaa.

”Ennakkoraivaus on niitä työmuotoja, jotka metsänomistaja voi tehdä itse metsissään. Kunto nousee ja oma työ säästää metsänhoitokuluissa”, Mikko Tukeva vinkkaa.  Kuva: Johannes Tervo

Pahimmillaan puuston alikasvusto haittaa hakkuuta merkittävästi. Tukevan männikössä metsänhoitotoimenpiteet, kuten taimikon ja nuoren metsän hoito, on tehty ajoissa, eikä raivattavaa puustoa ole kuin paikoin.

”Ennakkoraivaus parantaa hakkuun tuottavuutta. Puunkorjuun laatu paranee, kun hakkuukoneeseen on kunnon näkyvyys. Kuskin on helpompi tehdä oikeita valintoja. Puustovaurioitakin tulee vähemmän.”

Ennakkoon raivatusta leimikosta metsänomistaja saa myös korkeampaa kantohintaa.

Ennakkoraivauksessa poistetaan harvennusta haittaavat pieniläpimittaiset puut. ”Raivaus antaa myös tilan ja ravinteet jäävän puuston käyttöön, tukien sen tehokkaampaa kasvua. Kaikkea lehtipuustoa tai kuusia ei tietenkään tarvitse pois kaataa, vaan kasvutilan salliessa ne jätetään kasvamaan. Se tuo metsään arvokasta monimuotoisuutta. ”

Talvi on mainiota raivausaikaa. Saha pelaa pakkasilla, kunhan huolehtii sulattamisesta.  Kuva: Johannes Tervo

Talvi sopii raivaussahatyöhön erinomaisesti, kunhan lumipeite pysyy maltillisissa mitoissa. ”Pieni pakkanen on mukava työskentelykeli, on sopivan viileää eivätkä ötökät ole kiusana. Erityisesti kosteammilla kuvioilla työskentely on helpompaa pakkasten jäädytettyä maan kantavaksi.”

Valon vähäisyyden lisäksi lumipeitteen paksuus rajoittaa työtä. ”Tässä entisen turpeennostoalueen reunalla kasvavassa männikössä eivät kivet lumen alla sahan terää uhkaa. Saha on myös pelannut hyvin pakkasista huolimatta, kunhan sen vie yöksi lämpimään sulamaan. Kaikkineen talvi on mainiota raivausaikaa”, mainitsee Tukeva.

Päivän lyhyys ja lumipeitteen paksuus rajoittavat keskitalven raivausta.  Kuva: Johannes Tervo

Keväällä toteutettavan harvennuksen jälkeen männikköön tehdään helikopterilla tuhkalannoitus. Kilometrin pituinen ja sata metriä leveä sarka sopii helikopterilannoitukseen loistavasti.

”Tuhkalannoituksella saadaan tähän vielä seuraavan 15 vuoden aikana merkittävä kasvu. Tällaiselle turvepohjaiselle metsälle tuhkalannoitus sopii hyvin.”

”Kasvua tulee noin tähän 60-vuotiaaseen metsään noin 10 kuutiometriä vuodessa hehtaaria kohti. Laskelmieni mukaan tämän männikön puolen hehtaarin alalla tapahtuva kasvu riittää sitomaan omat henkilökohtaiset vuodessa aikaansaamani hiilipäästöt”, Tukeva arvioi.