Timo Kaakkolammen työ taimikon alkuvaiheen hoidossa on äärimmäisen tärkeää. Alkupään hoitotyöt lisäävät metsän tuottoa, metsät järeytyvät ja ainespuukertymä kasvaa. Kuva: Rami Marjamäki
Raivaussaha laulaa vielä taimikossa – niin kauan kuin lumimäärät ovat maltillisia, taimikoita kannattaa hoitaa
Metsäyhtiö Finsilva on budjetoinut tälle vuodelle varhaisperkausta 1 900 hehtaaria ja harvennusta 1 600 hehtaaria.Tilaajalle
Timon Metsuripalvelun Timo Kaakkolampi raivaa kuusikkoa Kurussa Ylöjärvellä. Lunta alkaa jo olla metsässä, mutta työt jatkuvat vielä ainakin jonkin aikaa. Kuva: Rami MarjamäkiMetsuri Timo Kaakkolampi raivaussahoineen hoitaa taimikkoa Kuttuniskantien kupeessa Kurussa Ylöjärvellä.
Kaakkolammen saha laulaa metsäyhtiö Finsilvan noin neljän hehtaarin palstalla.
Lunta on maassa 10–20 senttimetriä. Ihan vielä lumi ei estä taimikon harvennusta, mutta hyvin pian ollaan niillä rajoilla. Toisaalta voi ajatella niinkin, että vielä ehtii hetken perata taimikkoa.
Pakkaskelit sopivat hyvin taimikonhoitoon, koska kylmällä puiden tuholaistaudit eivät leviä yhtä helposti kuin lämpimillä keleillä.
”Taimikonhoito ja -raivaus loppuvat tältä vuodelta, kun liikkuminen hankaloituu, kannot jäävät pitkiksi ja sitä kautta hoitotöistä tulee kalliita, toteaa Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen.
Pohjois-Pirkanmaa ja Keski-Suomi ovat yhtiön ydinaluetta. Se on Suomen suurimpia yksityisiä ja itsenäisiä metsänomistajia, joka omistaa noin 130 000 hehtaaria metsää. Yhtiön metsien keskimääräinen hakkuusuunnite on 600 000–650 000 kuutiota vuodessa.
Hakkaraisen mukaan syksy on yhtiössä kiivainta taimikonhoitoaikaa. Finsilva on budjetoinut tälle vuodelle taimikon varhaisperkausta 1 900 hehtaaria ja harvennusta 1 600 hehtaaria.
”Aika lailla näihin tavoitteisiin päästään.”
Tänä syksynä märkyys on haitannut metsässä liikkumista, mutta Hakkaraisen mukaan se ei ole koskenut taimikoiden varhaisperkausta ja harvennusta.
Hakkarainen sanoo, että heidän kaltaista metsänomistajaa ei voi hoitotöissä suoraan verrata yksityismetsänomistajaan.
Ajatuksenamme on, että rästejä ei ole lainkaan.
”Meillä keskimääräinen panostus hoitoon hehtaarilta on 2–3 -kertainen perhe- tai yksityishenkilöomistukseen verrattuna. Ero tulee ennen kaikkea systemaattisuudesta.”
Finsilva investoi metsänhoitoon vuosittain 5,5–6 miljoonaa euroa. Yhtiön taimikot otetaan määräajan jälkeen varhaisperkaukseen ja siitä seuraavan määräajan jälkeen taimikon harvennukseen.
”Ajatuksenamme on, että rästejä ei ole lainkaan. Taimikolle tehdään vähintään tarkastus ja varhaisperkaus, lähes aina myös taimikon harvennus.”
Pitkässä juoksussa alkupään hoitotyöt lisäävät metsän tuottoa. Metsät järeytyvät ja ainespuukertymä kasvaa. Vaikutukset realisoituvat hakkuutuloissa.
”Alkupään hoidon ansiosta ensiharvennusvaiheessa tulee jo ainespuuta, itse asiassa iso osa siitä on ainespuuta. Pienen läpimitan puun määrä laskee tai jää kokonaan pois. Pieni puu nostaisi ensiharvennuksen korjuukustannuksia ja leikkaisi tuottoa.”
Hakkarainen painottaa, että varhaisen vaiheen hoitotyöt kerryttävät puuta ja tuottoa koko kiertoajan kuluessa.
”Kun taimikko hoidetaan heti kuntoon ja ensiharvennus tehdään ajallaan, niin se näkyy myös muissa harvennuksissa samoin kuin päätehakkuissa. Jos metsää mitataan järeyden mukaan, niin tavoitteet saavutetaan hoidetuissa kohteissa nopeammin kuin hoitamattomissa.”
Maaseudun Tulevaisuuden lokakuun artikkelissa metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes totesi, että kokonaan tekemättä jäänyt taimikonhoito voi tietää metsänomistajalle jopa yli 40 prosentin tulonmenetyksiä metsän olemassaolon ajalta eteläisessä Suomessa.
Vastaavasti taimikonhoidolla saavutetaan hakkuutulojen lisäyksenä kohteesta riippuen useiden tuhansien eurojen tuotto hehtaarilta. Remeksen mukaan taimikonhoitoon sijoitetun euron saa kaksin–kolminkertaisena takaisin.
Hakkarainen kannustaa kaikkia metsänomistajia huolehtimaan taimikkonsa perkaamisesta ja harvennuksesta.
”Perhemetsien hoitoon on saatavissa vielä tukea. Perkaus ja hoito kannattavat ehdottomasti, kun se kannattaa markkinaehtoisestikin ilman tukia. Hoidetut metsät ovat kestävän metsätalouden elinehto.”
Miten Finsilva on ottanut huomioon sekametsiä korostavan metsänhoidon uudet tuulet?
”Sekametsien merkityksen korostaminen vaikuttaa hoitotapoihimme ja -suunnitelmiimme. Itse asiassa olemme jo aika pitkään, 7–8 vuotta, perustaneet sekataimikoita, joissa on istutettuna kuusta ja mäntyä.”
Filsilvan metsäpalstoja oli mukana juuri tuloksia julkaisseessa Sekava-tutkimushankkeessa. Tutkimus selvitti muun muassa, miten sekametsiä voidaan perustaa uudistamisesta alkaen, ja miten sekapuustot kehittyvät nuoruusvaiheessa. Yhtenä tuloksena oli se, että rauduskoivua kannattaa jättää taimikoihin jo varhaisperkauksessa.
”Sekapuusto on tavoitteena kaikkialla, paitsi ihan karuimmilla mailla. Sekapuustoa lähdetään tavoittelemaan jo varhaisperkauksesta alkaen.”
Hakkaraisen mukaan taimikoiden tehokas hoito ei ole ristiriidassa monimuotoisuuden kanssa.
”Jätämme jo taimikkovaiheessa riistatiheikköjä ja säästöpuita sekä pyrimme lehtipuusekoitukseen.”
Timo Kaakkolampi sanoo, että tänä vuonna lumi on tullut muutaman viikon etuajassa. Se saattaa aikaistaa raivausten loppumista. Kuva: Rami MarjamäkiMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
