Tästä se lähtee: muu kasvillisuus alkaa vallata tilaa taimen ympäriltä. Kuva: Kai Tirkkonen
Loppusyksy on oivaa aikaa heinätä puuntaimikko – yöpakkaset poistavat häiriötekijät
Taimien tuupertuminen heinien alle pienentää tulevaisuuden hakkuutuloja.Tilaajalle
Pienet puuntaimet tarvitsevat rikkakasvien poistamista ympäriltään. Tässä se tehdään varrellisella raivausveitsellä. Kuva: Rami MarjamäkiUudelle metsänomistajalle voi tulla ensimmäisten taimien istutuksen jälkeen yllätyksenä, että taimikonhoito alkaa pahimmassa tapauksessa jo tulevana syksynä, paremmassa tapauksessa lähivuosina.
Rehevillä mailla ja varsinkin peltoja metsittäessä on varauduttava siihen, että taimikon voi peittää vyötäröön asti ulottuva heinikko, horsmikko tai vatukko. Vähänkään ikääntyneemmissä taimikoissa huolella istutetut puuntaimet voivat peittyä koivikkoon tai pajukkoon.
Tuolloin metsänomistajan on pikaisesti ryhdyttävä heinäämiseen tai heinäykseen. Muuten uhkana on, että talven ja lumen tullessa heinät lakoavat taimien päälle. Silloin osa taimista todennäköisesti vaurioituu tai kuolee kokonaan.
”Heinääminen on työvaihe, joka on vain tehtävä, jos siihen on tarvetta.”
Heinistä on muutakin harmia. Heinikossa viihtyvät myyrät, jotka nakertavat taimien kuorta. Männyntaimet taas eivät siedä rikkakasvien varjostusta.
Heinäämisen voi tehdä monella tavalla. Heinät voi polkea matalaksi taimen ympäriltä tai taittaa vahvalla haarakepillä, kuokalla tai vaikka vanhalla jääkiekkomailalla.
Jos taimet ovat hukkumassa vatukkoon tai vesakkoon, tarvitaan heinäystyökalu, kuten varrellinen raivausveitsi tai pieni viikate, jolla sitkeän varren saa poikki.
Taimikon perkaamista voi helpottaa merkitsemällä taimet kepeillä heti istuttamisen jälkeen. Ylimääräisen vaivan ja keppien kustannuksen takia se tosin jää useimmilla tekemättä.
Toisaalta taimet oppii myös löytämään kohtuullisen helposti istutusvälin perusteella, kunhan työn saa alkuun.
Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan metsäasiantuntijan Ida Toivosen kokemuksen mukaan metsänomistajat heinäävät taimikoitaan vaihtelevasti. Ainakaan kaikkien lempipuuhaa se ei ole.
”Tietynlaista huokailua kuulee varsinkin vadelman kasvamisesta ja sen raivaamisesta.”
”Mutta heinääminen on työvaihe, joka on vain tehtävä, jos siihen on tarvetta”, Toivonen sanoo.
Aktiiviseen metsänhoitoon kuuluu hänen mukaansa se, että taimikot käydään tarkistamassa.
”Heinäämisestä ei voi etukäteen systemaattisesti sanoa, missä sitä tarvitaan ja missä ei. Yleensä rehevillä mailla tarvetta tulee ja karuilla ei, mutta tämä voi mennä toisinkin päin”, Toivonen on huomannut.
Ensimmäisenä vuonna heinäämiseen ei hänen havaintojensa perusteella useimmiten ole tarvetta, mutta seuraavana vuonna voi jo hyvinkin olla.
”Katkennut heinä ei lakoa taimen päälle ja paina sitä kumoon talven aikana.”
Toivonen muistuttaa, että syksy on hyvää aikaa heinäämiselle.
”Vihreä kasvusto on kuihtunut ja taimet erottuvat heinän seasta. Varsinkin pieni pakkanen kovettaa heinän varret ja ne katkeavat hyvin. Katkennut heinä ei lakoa taimen päälle ja paina sitä kumoon talven aikana.”
”Kesällä heinääminen voi olla haastavaa, kun taimia joutuu etsimään vihreän kasvuston seasta. Heinäämisen voi joutua toistamaan muutamana vuotena, jos tarvetta esiintyy.”
Syksy on sikälikin mainiota metsätöiden aikaa, että muutaman pakkasyön jälkeen ainakin valtaosa hirvikärpäsistä ja punkeista on poissa häiritsemästä.
Toisille heinääminen on tylsää puuhaa, kun taas toiset ajattelevat sitä hyötyliikuntana ja mukavana tapana viettää aikaa luonnossa.
Hyvän mielen ja energiatason ylläpitoon kannattaa satsata tekemällä kunnon eväät. Halutessaan mukaan voi viihdykkeeksi pakata kuulokkeet radion tai äänikirjan kuunteluun.
Jos työstä haluaa selvitä nopeasti, voi heinäämisestä kehittää perheretken tai järjestää talkoot, jonne kutsutaan ystävät ja sukulaiset.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
