Hoitamattomasta taimikosta kehittyy riukuuntunut metsä. Kuva: Jaana Kankaanpää
Taimikonhoidon laiminlyönyt voi menettää jopa 40 prosenttia metsän tuotosta
Taimikonhoitoon sijoitettu euro tulee kaksin–kolminkertaisena takaisin.Tilaajalle
Lehtipuuvesakko kasvaa nopeasti havupuun taimien yli ja pilaa ne. Paavo Kotala raivasi vesakkoa Lapualla elokuussa 2015. Kuva: Jyrki Johannes TervoTaimikonhoito on välttämätöntä, jos metsästään haluaa maksimaalisen tai edes kohtuullisen tuoton.
”Oikea-aikaisella taimikonhoidolla rungot järeytyvät ja tukkisaannosta tulee laadullisesti hyvä. Järeä metsä kestää paremmin tuhoja”, perustelee metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes metsäkeskuksesta.
”Taimikonhoito kannattaa tehdä, koska se nopeuttaa ja lisää tuotantopuiden kasvua. Vaikutukset realisoituvat hakkuutuloissa”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Karri Uotila.
Laiminlyöty taimikonhoito kostautuu jo ensiharvennuksessa, koska korjuukustannukset muodostuvat huomattavasti isommiksi kuin hoidetulla taimikolla.
”Taimikonhoito tuottaa neljästä kuuteen prosenttia siihen investoidusta määrästä.” Karri Uotila
Jos taimikonhoito jää kokonaan tekemättä, metsänomistaja voi menettää tuloja metsän olemassaolon ajalta eteläisessä Suomessa jopa yli 40 prosenttia, Remes varoittaa.
Vastaavasti taimikonhoidolla saavutetaan hakkuutulojen lisäyksenä kohteesta riippuen useiden tuhansien eurojen tuotto hehtaarilta, Uotila muistuttaa.
”Sitä on simuloitu erilaisilla malleilla. Taimikonhoito tuottaa neljästä kuuteen prosenttia siihen investoidusta määrästä”, hän sanoo.
Remeksen peukalosääntö on, että taimikonhoitoon sijoitetun euron saa kaksin–kolminkertaisena takaisin.
Taimikonhoito jakautuu varhaisperkaukseen ja taimikon harvennukseen. Havupuutaimikon perkauksessa poistetaan lehtipuuvesakko muutama vuosi istutuksesta.
Kun istutetut puut ovat yltäneet neljästä seitsemään metriin, taimikonharvennuksessa valitaan ensiharvennukseen asti kasvatettavat puut.
Taimikonhoitorästit ovat viime vuosina onneksi vähentyneet.
”Huipusta noin neljänneksen. Hoitamattomia taimikoita on koko maassa noin 620 000 hehtaaria. Tosin osan ongelmasta on hoitanut aika kun taimikot ovat siirtyneet seuraaviin kehitysluokkiin”, Remes toteaa.
Taimikonhoidon laiminlyöntiä ei pysty korjaamaan enää missään vaiheessa myöhemmin.
”Kyllä siitä metsä tulee, mutta tukkituoton menetystä ei voi korjata”, Remes sanoo.
Hän varoittaa myös riukuuntuneen metsän liian voimakkaasta harventamisesta.
”Jos sellaisen metsän harventaa liian voimakkaasti, siihen iskevät tuuli- ja lumituhot.”
Myös taimikonhoidon lykkääminen on kallista. Esimerkiksi kuusikoiden varhaisperkauksen myöhästyttäminen vuodella voi aiheuttaa 10–15 prosentin menetyksen.
Jos taimikonhoidon kustannukset ovat metsänomistajan mielestä nousseet, havainto on oikea. Uotilan mukaan taimikonhoito on kallistunut pitkällä aikavälillä.
”Siihen vaikuttaa reaalikustannusten nousu, lähinnä ansiotyön kallistuminen.”
Kehitystä tasoittaa se, että nykyisin perattavaa on vähemmän, kun istutusalan laajasta muokkauksesta on siirrytty pistemäisiin istutuspaikkoihin.
”Kyllä se varmasti kannustaa, kun työlle saa ekstraa.” Karri Uotila
Menoissa vastaan tulee yhteiskunta, joka korvaa osan kustannuksista.
”Kyllä se varmasti kannustaa, kun työlle saa ekstraa”, Uotila pohtii.
Taimikonhoidon kannattavuutta voi parantaa tekemällä sen itse. Suuressa kuvassa omatoimisuus ei ole kovin yleistä.
”Metsänomistajat tekevät itse yhteensä tuhansia hehtaareja. Valtaosa teetetään ulkopuolisilla”, Remes kertoo.
Uotila arvioi, että ulkopuolisella teetettynä taimikonhoidon hinnaksi tulee 300–600 euroa hehtaarilta.
Tekemällä taimikonhoidon itse pystyy Remeksen mukaan myös ”hifistelemään” eli käymään hoitotöissä useammin tai vaikuttamaan lehtipuusekoitukseen, jolla voi lisätä monimuotoisuutta ja tuhonkestävyyttä.
Metsäteollisuuden metsäjohtaja Karoliina Niemi kokeili taimikon raivaamista käsipelillä. Kuva: Kimmo HaimiYhteiskunta tuki taimikon varhaishoitoa päättyneellä kemera-kaudella 160 eurolla hehtaarilta ja nuoren metsän hoitoa 230 eurolla. Jälkimmäistä sai korotettuna, jos samalla kerättiin pienpuuta.
Ensi vuonna voimaan tulee uusi metsätalouden kannustusjärjestelmä metka. Sen tukisummia Remes ei lähde ounastelemaan, sillä metka-asetusta ei ole vielä säädetty.
”Metsä on ratkaisu moneen ongelmaan – ei ongelma.” Markku Remes
Yhteiskunnalla on intressi tukea metsänhoitoa.
”Metsästä saa verotettavia tuloja 600 000–700 000 metsänomistajaa. Metsäteollisuus on merkittävä työllistäjä. Suomen tavaranviennistä metsätuotteiden osuus on viidennes”, Remes luettelee.
”Huoltovarmuudenkin kannalta on merkittävää, että metsästä saadaan puuta, jolla mökit pysyvät lämpimänä. Metsän ansiosta voimme myös pitää koko maan asuttuna”, Remes huomauttaa.
Varsinkin vihreän siirtymän myötä Suomella on paljon voitettavaa.
”Puusta voidaan tehdä vaikka mitä. Metsä on ratkaisu moneen ongelmaan – ei ongelma.”
Siltä varalta että joku ajattelisi hoitamattoman taimikon myötä syntyvän oivan hiilivaraston, Remes toteaa, että tiheiksi jätetyt taimikot eivät yleensä pitkän ajan kuluessa kehity kunnolla hiiltä varastoivaksi metsäksi.
11.10.2023 kello 11.30 poistettu lähteeltä saatu virheellinen tieto yksityismetsänomistajien puunmyynnistä maksamista veroista.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
