Raivaussahan terän teroittaminen kuuluu raivauksen tavanomaisiin työvaiheisiin. Tutkimuksessa se ei ollut mukana. Kuva: Rami Marjamäki
Tankillisen taimikonraivaus vastaa näin pitkää hiihtolenkkiä – myös istutus on erinomaista kuntoilua
”Sekä raivaus että istutus ovat erinomaista peruskuntoharjoittelua. Raivaaminen polttaa rasvaa ja edistää painonhallintaa.” Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 1.1.2024.
Timo Kaakkolampi raivasi marraskuussa kuusikkoa Kurussa Ylöjärvellä. Hän ei osallistunut tutkimukseen. Kuvituskuva. Kuva: Rami MarjamäkiOmassa metsässä tehty työ on hyötyliikuntaa parhaimmillaan. Raivaa itsesi kuntoon -hankkeessa pystyttiin osoittamaan metsätöiden vaikutus hyvänä kuntoliikuntana.
Testihenkilöt joko istuttivat puuntaimia tai raivasivat vesakkoa raivaussahalla. Varsinkin raivaussahatyöskentely osoittautui yhtä tehokkaaksi liikunnaksi kuin kävely, hiihto tai pyöräily.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun projektiasiantuntija Panu Weckman kertoo, että yhden tankillisen ajan eli noin puolitoista tuntia kestävä raivaus vastaa energiankulutukseltaan 12 kilometrin hiihtolenkkiä.
”Sekä raivaus että istutus ovat erinomaista peruskuntoharjoittelua. Raivaaminen polttaa rasvaa ja edistää painonhallintaa.”
Istuttajien syke jäi hieman raivausta alemmaksi, sillä työ ei ole niin yhtäjaksoista kuin raivaus.
Tutkimuksen mittaukset tehtiin urheilurannekkeella ja sykevyöllä. Tuloksia verrattiin henkilöiden omatoimisen liikunnan rasituksiin.
Istutus ja taimikon varhaishoito valittiin tutkimuskohteiksi, koska ne ovat yleisiä työlajeja, joihin moni pystyy pienen harjoittelun jälkeen.
Fyysisten vaikutusten ohella tutkimuksessa havaittiin, että kevyet metsätyöt tuovat myös hyvää mieltä. Mielialaa tiedusteltiin testihenkilöiltä kyselyllä.
”Mielialan koheneminen näkyi testin jälkeen, sillä koehenkilöt kokivat rentoutuneensa”, Weckman toteaa.
Vastaajista 90 prosenttia koki metsätyöt erinomaiseksi kunnon ja mielenlaadun kohottamisessa. Ensimmäistä kertaa metsänhoitoa tehneiden kokemukset olivat hieman vähemmän positiivisia.
”Metsätöissä arjen huolet unohtuvat, kun raivatessa joutuu keskittymään kaadettavien puiden valintaan ja istuttaessa taimen paikan valintaan”, Weckman perustelee.
Metsätyöt tuovat myös hyvää mieltä. Kahvi- tai kaakaotauot kuuluvat normaalisti asiaan. Kuva: Rami MarjamäkiTutkimuksen pontimena oli lisätä ihmisten kiinnostusta metsiinsä, sillä metsätöitä jää paljon tekemättä.
Weckmanin mukaan osa metsänomistajista on etääntynyt metsistään niin fyysisen matkan kuin henkisenkin etäisyyden myötä. Toisaalta metsätöitä ei teetetä ammattilaisilla joko hinnan tai tekijöiden puuttumisen vuoksi.
Samaan aikaan ihmisten vapaa-ajan määrän koetaan kasvaneen, ja moni on kiinnostunut hyvinvoinnistaan.
”Onko metsän mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä hyödynnetty?” Panu Weckman
”Tuli ajatus, onko metsän mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä hyödynnetty”, Weckman kertoo.
Ohjausryhmän puheenjohtaja, Fysioterapia Kuortaneen Kuntopalvelut Oy:n toimitusjohtaja Jouko Kangasniemi oli tyytyväinen tutkimustuloksiin. Hän totesi, että kestävyyskunnon osalta tulos ei olisi voinut olla parempi.
Hankkeen toteuttivat Suomen metsäkeskus ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Hankkeen budjetti oli 150 000 euroa. Tutkimuksen rahoitti Manner-Suomen maaseuturahasto.
Hankkeen verkkosivuille pääset tästä.
Raivaa itsesi kuntoon -hankkeesta raportoi ensimmäisenä Metsälehti.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
