

Helsingin yliopiston tekemissä kenttäkokeissa riistakameroihin tallentui runsaasti kuvia varislinnuista rosvoamassa metsäkanalintujen koepesiä.
Tähän asti Helsingin yliopiston pesäkokeissa on tutkittu sorsia ja peltokanoja, mutta nyt on valmistunut ensimmäinen metsäkanalintuihin keskittynyt tutkimus. Eteläisimmät koealueet sijaitsivat Uudellamaalla ja pohjoisimmat Pohjois-Savossa.
Tutkimuksessa katsottiin, miten ympäröivän metsän rakenne vaikuttaa metsäkanojen koepesien selviytymiseen ja mitkä pedot pesiä tuhoavat.
”Harakka, supikoira ja varis olivat yleisimmät pesätuholaiset. Pesien saalistus oli sitä yleisempää mitä vähemmän metsää pesän ympärillä oli. Kaupunki- ja peltoympäristöt metsän vieressä lisäsivät tuhojen riskiä. Yhtenäisillä metsäalueilla pesätuhojen riski sen sijaan oli verrattain pieni”, kertoo tutkijatohtori Sari Holopainen Helsingin yliopiston Metsätieteiden osastolta Kosteikkoekologian ryhmästä.
Tulosten mukaan myös muutokset metsätalouden käytännöissä ovat voineet vaikuttaa kanalintujen lisääntymismenestykseen.
Syyttävä sormi osoittaa etenkin närhiin ja korppeihin.
Yksi tutkimusalue sijaitsi Saarijärvellä. Tulosten mukaan nisäkäspedot eivät ole karuilla laajoilla metsäalueilla suuri uhka metsäkanalintujen pesinnälle. Sen sijaan korppi, talitiainen, närhi ja käpytikka olivat eniten pesiä ryöstäneitä lajeja.
Samaa mieltä ovat Pasi Kivimäki, Matti Tammelin, Seppo Peltonen ja Kari Kunelius, jotka istuvat vakavina tuvan pöydän ääressä Saarijärvellä Keski-Suomessa.
”Kyllä kanalintukannat ovat nyt niin pohjamudissa kuin olla ja voi, pesiäkin on löytynyt tänä keväänä vain kaksi kappaletta ja niistäkin toinen tuhoutui”, miehet toteavat synkkänä.
Miesten syyttävä sormi osoittaa etenkin närhiin ja korppeihin.

”Meillä on pirun kova huoli. Nämä Keski-Suomen metsät ovat tällä hetkellä ihan tyhjiä kanalinnuista. Keväällä soitimet olivat hiljaisia ja tilalla oli vain jatkuva korppien ronkotus. Nyt alkaa olla viimeiset hetket toimia”, miehet toteavat ja kertovat valtavista korppien yöpymisparvista, jotka liikkuvat Saarijärven jäteaseman ympäristössä.
”Korppi ja närhi ovat täällä saaneet pahinta tuhoa aikaiseksi. Munien lisäksi varislinnut vievät poikasia. Vuonna 2010 alkoi selvä alamäki, vaikka kolmiolaskennat väittävätkin toista”, Kunelius sanoo.
Peltonen ja Tammelin miettivät, miksi lintuja ei löydy pystykorvan kanssa kulkiessa eikä lintukokeissa.
”Ovatko koirat huonoja vai kolmiolaskentatulokset päin peetä”, miehet kysyvät.
”Variksen rauhoitusaika alkaa liian aikaisin”
”Silti metsäkanalintujen metsästystä helpotetaan ja varislintujen kiristetään, vaikka pitäisi tehdä päinvastoin”, Kivimäki toteaa.
Jotta metsäkanalintujen pesimämenestystä voidaan kohentaa, miehet näkevät erityisen tarpeelliseksi varislintujen pesimärauhoitusaikojen lyhentämisen Ruotsin tapaan.
”Variksen rauhoitusaika alkaa liian aikaisin. Täällä on vielä silloin täysi talvi. Tehokkainta poisto olisi keväällä. Toukokuun alku olisi oikea aika aloittaa pesimärauhoitus", Kivimäki sanoo.
Närhen sekä korpin rauhoitus saisi miesten mielestä loppua kokonaan.

Tuvassa istuvat miehet ovat viime vuosina käyneet metsällä, mutta kanalintuja he eivät ole ampuneet viime vuosina. Kaikki miehet ovat henkeen ja vereen pystykorvamiehiä.
He ehdottavat tiukempaa kuria myös kanalintuja metsästäville.
”Minun mielestäni esimerkiksi teerien soitimelta ja kuvilta ampuminen pitäisi kieltää”, Kunelius toteaa.
Miehet paheksuvat yhteistuumin myös sitä, että lintuja etsitään autojen avulla ja löydöistä vaihdetaan tietoa puhelimitse.
”Metsästyskulttuurissa on tapahtunut ikävä muutos. Kyllä kanalintujen metsästykseen kuuluu se, että niitä etsitään metsässä kävellen”, ryhmä toteaa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
